perjantai 3. joulukuuta 2010

Vain Suomen kansalaiset voivat sanoa, mikä on Suomen kansalaisten etu

Torstaina eduskunta päätti Suomen 740 miljoonan lainatakuista Irlannille. Hallitus perusteli lainatakuita Suomen kansalaisten edulla. Tässä on yksi ongelma. Hallitus ei voi tietää, mikä on Suomen kansalaisten etu. Hallitus voi ainoastaan luulla tai väittää tietävänsä sen. Hallitus ja sen tekemät päätökset ovat kaukana kansalaisten mielipiteestä, ja koska "etu" on suhteellinen käsite, voivat ainoastaan kansalaiset itse sanoa, mikä on heidän etunsa.

Ei ole olemassa mitään yksiselitteistä totuutta, jonka pohjalta voisi sanoa, mikä on yleismaailmallinen "etu". Se, mikä kenenkin mielestä on etu, riippuu aina arvoista. Ihminen, joka on esimerkiksi elämässään kokenut turvattomuutta, voi arvostaa turvallisuutta enemmän kuin ihminen, joka on ollut aina suhteellisen turvassa, mutta jonka vapauksia on rajoitettu. Se, mikä on arvokasta ja tavoittelemisen arvoista, riippuu yksilöstä. Jollekin taloudellinen vakaus tai hyvinvointi voi olla tärkeämpää kuin tasa-arvo tai turvallisuus. Kyse on mielivaltaisesta päätöksestä, jota ei ole mahdollista todistaa yleismaailmallisesti. Etu on subjektiivinen käsite ja jokainen käsittää sen eri tavalla.

Koska etua ei voi määritellä ylhäältä, Suomen kansalaisten etua eivät voi määritellä poliitikot, hallitus, media, pankit tai mikään muukaan instituutio. Ainoat, jotka voivat tietää, mikä on Suomen kansalaisten etu, ovat Suomen kansalaiset itse.

Puhtaasti edustuksellisessa järjestelmässä, jossa parlamenttivaalit järjestetään kerran neljässä vuodessa ei ole mitään takeita, että eduskunnan tai hallituksen toimilla olisi hetkellä kansalaisten tuki. Mitä pidemmälle eduskuntavaaleista mennään, sitä todennäköisempää tämä on. Suomen Gallupin tekemän puoluebarometrin mukaan 51 prosenttia kansalaisista ovat tyytymättömiä hallitukseen. Poliittiset tapahtumat tai poliitikkojen tekemät päätökset voivat vaikuttaa Suomen kansalaisten luottamukseen valittuja päättäjiään kohtaan. Luottamus voi olla hyvin alhainenkin, mutta päätöksenteko ei ilmennä tätä ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Pelkästään edustuksellinen järjestelmä on liian jäykkä ottamaan kansalaisten mielipiteen huomioon.

Vaikka eduskunta toimiikin kansan nimissä, kyse on 200 tavallisen ihmisen mieltymysten ja oletusten muovaamasta henkilökohtaisesta päätöksestä. Lisäksi on huomioitava, että Suomen demokratiassa päätöksiä eivät tosiasiallisesti edes tee kansanedustajat, vaan puolueet ja hallitus. Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen äänesti Irlannin lainasta hallituksen ja eduskuntaryhmänsä linjan vastaisesti. Helsingin sanomien mukaan Keskustalla on selvät säännöt tilanteisiin, joissa edustaja rikkoo äänestyksessä ryhmäkuria. Helsingin sanomien mukaan ryhmäkurin rikkominen johtaa tavallisesti hiljaiseen yhteiseen rankaisuun: ryhmäkurin rikkoja ei pääse pitkiin aikoihin mihinkään kunnon asemiin kuten jaostojen tai valiokuntien johtoon, kunnollisille matkoille tai ryhmän luottamustoimiin. Ryhmäkurilla ja epävirallisilla rangaistuksilla puolueet ohjaavat kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä kansanedustajan äänestäjistä riippumatta.

Suomen perustuslain mukaan kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Ryhmäkuri ja "hallituksen pelisäännöt" ovat keinoja pyrkiä varmistamaan, että kansanedustaja sitoutuu noudattamaan muita kuin perustuslaillisia määräyksiä. Ryhmäkuri kasvattaa entisestään kuilua kansalaisten ja tehtyjen päätösten välillä ja se on vastoin Suomen perustuslain henkeä. Ryhmäkuri ei perustu Suomen kansalaisten etuun.

Jotta suuria linjauksia, kuten Irlannin lainaa, voitaisiin perustella kansalaisten edulla, sillä tulisi olla kansalaisten suora hyväksyntä. Kansanäänestyksessä kansan mielipide tulee suoremmin esille kuin eduskunnan äänestyksessä. Eduskunnassa oman näkemyksensä Suomen kansalaisten edusta saavat sanoa 200 erioikeutettua poliitikkoa, jotka toimivat eturyhmiensä kurin mukaisesti. Kansanäänestyksessä jokainen Suomen kansalainen saa osallistua päätöksentekoon. Suorassa kansanäänestyksessä ne, joiden edusta päätetään, saavat sanoa, onko päätös tuon edun mukaista vai ei.

Hallitus ei voi oikeuttaa toimintaansa Suomen kansalaisten edulla, jos Suomen kansalaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä hallituksen toiminta, oli se millaista tahansa. Hallituksella ei ole mitään takeita sille, että sen toiminta olisi Suomen kansalaisten edun mukaista. Kun hallitus perustelee jotain Suomen kansalaisten edulla, on perustelu yhtä pätevä kuin jos hallitus perustelisi päätöksen tyhjällä. Varmistaaksemme, että Irlannin lainatakuiden kaltaisissa asioissa toimittaisiin Suomen kansalaisten edun mukaisesti, tulisi näistä asioista järjestää suora, sitova kansanäänestys.

Lisää tietoa:
Suora demokratia edustuksellisen demokratian tueksi
Sitovat kansanäänestykset parantavat taloutta

torstai 2. joulukuuta 2010

Rauhanomainen mielenilmaisu rasismin uhrien ja suomalaisuuden puolesta Turussa 6.12.

Muutos 2011 järjestää itsenäisyyspäivänä 6.12. Turussa rauhanomaisen mielenilmauksen rasismin uhrien ja suomalaisuuden puolesta. Mielenilmaus alkaa Turun tuomiokirkon edessä 17:45. Mielenilmaus alkaa Muutoksen kansanedustajaehdokas Jari-Petri Heinon puheella. Myöhemmin mikrofoni on avoin ja puheita voi pyytää paikan päältä Muutoksen puheenjohtaja Jiri Keroselta. Mielenilmauksessa sytytetään kynttilät rasismin uhrien ja suomalaisuuden puolesta kello 18:00.

Suomalaiset ovat kansa, jota on läpi koko sen historian alistettu ja vainottu. Ruotsin vallan aikana Suomen ja sen kansan kohtalosta määräsivät ruotsalaiset, ja suomalaiset olivat lähinnä pelinappula suurvaltapolitiikassa. Tsaarin aikana suomalaisia vastaan käytiin erilaisia venäläistämisohjelmia, joissa suomalaisuus tahdottiin tuhota ja sen tilalle luoda venäläinen identiteetti. Suomalaiset kansana tietävät, mitä on etninen vaino.

Itsenäisyyspäivänä suomalaisten on hyvä ymmärtää, miten arvokas asia itsenäisyys ja suomalaisten olemassaolo on. Samalla suomalaiset voivat muistaa, että kaikki maailman kansat eivät ole olleet yhtä onnekkaita kuin me. Monet kansat ovat tuhoutuneet etnisten vainojen kohteena tai niiden vapaus on riistetty. Itsenäisyyspäivä antaa meille mahdollisuuden muistaa Ruandan kansanmurhassa kuolleita, Hitlerin ja Stalinin juutalaisvainojen uhreja sekä kaikkia muita kansoja ja yksilöitä, jotka ovat milloinkaan joutuneet kokemaan rasismia tai etnistä vainoa, kuten suomalaiset ennen.

Emme voi muuttaa historiallisia vääryyksiä, mutta meidän tulee tehdä kaikkemme, että niitä ei enää tapahdu. Meidän ei tule olla katkeria menneisyydestä, vaan iloisia nykyhetkestä. Synkät ajat historiassa ovat ainutlaatuisia tilaisuuksia oppia. Niin pitkään kuin muistamme oman historiamme, pystymme ymmärtämään, miten tärkeää itsenäisyys on kansalle ja miksi meidän on seisottava kaikkien rasismin uhrien rinnalla ja taisteltava määrätietoisesti, jotta jonain päivänä kaikki kansat olisivat vapaita vainosta ja määräämään omasta kohtalostaan.

Tule itsenäisyyspäivänä Turun tuomiokirkolle sytyttämään kynttilä osoituksena tuestasi suomalaisuudelle ja rasismin uhreille! Oma kynttilä, lyhty tai soihtu mukaan! Paikalle on kutsuttu kaikkien puolueiden edustajat.



Lisää tietoa:
Tapahtuman Facebook-yhteisö