Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tasa-arvo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tasa-arvo. Näytä kaikki tekstit

maanantai 24. syyskuuta 2012

Ympärileikkaus uskonnollisista syistä on avuttomien vauvojen rituaalista silpomista


Tänään (24.9.) Yleltä tulee dokumentti koskien poikalasten uskonnollisia ympärileikkauksia. Aihe on tärkeä, koska kyse on yksiselitteisesti lajimme heikoimpien yksilöiden vahingoittamisesta. Lasten rituaalinen silpominen on väärin. Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys kaikille, mutta jostain kummallisesta syystä se ei ole sitä, vaan poikavauvojen silpomisen katsotaan olevan edelleen hyväksyttävää, koska juutalaisuus ja islam. Lasten rituaalinen silpominen on vastoin perus- ja ihmisoikeuksia, lääkärin etiikkaa, moraalia ja uskonnonvapautta, minkä lisäksi se on avuttomien vauvojen turhaa, mielivaltaista altistamista kärsimykselle, elämän kestäville vaivoille ja kuolemanvaaralle. Lasten rituaalinen silpominen on pahuutta.

Rituaalinen silpominen on vastoin Suomen perustuslakia. Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan jokaiselle kuuluu oikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Tämä on oikeus, joka kuuluu jokaiselle ihmisille heidän iästään huolimatta. Perusoikeuksia koskevan hallituksen esityksen mukaan edes vanhempien uskonnonvapaus ei anna oikeutta rikkoa fyysistä koskemattomuutta. Perusoikeuksia koskevan hallituksen esityksen mukaan "Uskonnonvapaus ei kuitenkaan merkitse, että uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten voitaisiin harjoittaa toimia, jotka loukkaavat ihmisarvoa tai muita perusoikeuksia tai ovat oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisia. Säännös ei siten voi esimerkiksi oikeuttaa missään olosuhteissa ihmissyksilöiden silpomista." Suomen lain mukaan uskonnonvapaus tarkoittaa, että saa uskoa mitä tahtoo. Se ei tarkoita, että saa silpoa oman lapsensa, koska sattuu uskomaan sen olevan tarpeellista.

Poikalasten ympärileikkaus ei ole yhtä vaarallista kuin tyttölasten silpominen, mutta se ei ole missään tapauksessa vaaratontakaan. Ympärileikkaus ei edistä terveyttä, mutta siitä voi seurata vanhemmalla iällä monia haittoja, kuten seksuaalisia ongelmia ja esimerkiksi kivuliaita erektioita. Esinahka on myös siittimen herkin osa, ja kun se leikataan pois suojaamasta terskaa, terskan pinta kovettuu ja menettää herkkyyttään. Jos ympärileikkaus tehdään muusta kuin lääketieteellisestä syystä, kyse on aina terveen kudoksen turhasta silpomisesta, joka ei ole milloinkaan riskitöntä. Norjassa ympärileikkaus on esimerkiksi johtanut kuolemaan. Suomen lääkäriliiton mukaan lapsen altistaminen  riskejä sisältävään toimenpiteeseen, josta ei koidu terveydellistä hyötyä, on vastoin lääkärin etiikkaa sekä ihmis- ja perusoikeuksia. Vaikka riskit ovat pieniä, se ei tarkoita, etteikö niitä riskejä ole, ja on täysin epäinhimillistä altistaa lapset turhille riskeille ja jopa kuolemanvaaralle ilman mitään hyötyä.

Vaikka rituaalinen ympärileikkaus ei ole missään tapauksessa vaaratonta, se olisi väärin myös siinä tapauksessa, että se olisi. Kuvitellaan, että erikoiseen uskonnolliseen lahkoon syntyy lapsi. Lahkon rituaaleihin ja uskomuksiin kuuluu, että jokaiselle lapselle on polttomerkittävä puudutuksessa takapuoleen krusifiksi. Polttomerkintä ei aiheuta vaaraa tai puudutuksen vuoksi kipuakaan. Tästä huolimatta lapsi on vastoin hänen omaa tahtoaan merkitty ikuisiksi ajoiksi tuon uskonlahkon jäseneksi ilman, että hän voi koskaan sanoa asiaan mitään. Rituaalisessa ympärileikkauksessa on kyse samasta asiasta; lapsi merkitään silpomalla osaksi uskonnollista yhteisöä, johon hän ei välttämättä tahdo kuulua enää tultuaan täysi-ikäiseksi. Tämä on suoraan vastoin lapsen uskonnonvapautta olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Ei ole mitään syytä, miksi muslimi- tai juutalaisperheeseen syntynyt lapsi tahtoisi olla muslimi tai juutalainen koko elämänsä ajan. Vaikka vanhemmilla on oikeus kasvattaa lapsensa, lapsella on oltava oikeus tehdä elämäänsä koskevia päätöksiä sen jälkeen, kun hän tulee täysivaltaiseksi kansalaiseksi. Uskonnollinen merkkaaminen rituaalisella silpomisella riistää tämän oikeuden. Luonnollisesti kenellä tahansa tulee olla oikeus ympärileikkauttaa itsensä, kun hän on täysi-ikäinen, mutta kenelläkään ei tule olla oikeutta silpoa ketään toista vain sen takia, että hän sattuu uskomaan näin.

Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kuuluu yhdenvertaisuus lain edessä. Tämä on kaiken oikeudenmukaisen lainkäytön ja koko oikeusvaltion ydin. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että ihmisiä ei saa erotella esimerkiksi sukupuolen perusteella. Kaiken logiikan mukaan tästä seuraa se, että koska tyttölasten sukupuolielimiä ei saa arpeuttaa uskonnon varjolla, myös poikalapset nauttisivat tästä samasta oikeudesta. Jostain täysin järkijättöisestä syystä tämä kuitenkin unohdetaan, vaikka poikalapset ovat täysin samalla tavalla avuttomia ja viattomia kuin tyttölapsetkin. Sen lisäksi, että poikalasten rituaalisen silpomisen salliminen rikkoo lapsen fyysistä ja henkistä koskemattomuutta ja uskonnonvapautta vastaan, se rapauttaa myös koko oikeusjärjestelmän olennaisinta piirrettä, eli lain yhdenvertaisuutta ja kaikkien ihmisten tasa-arvoa oikeuden edessä.

Rituaalisen silpomisen sallimista perustellaan usein sillä, että jos silpominen ei ole sallittua, sitä tehdään huonommissa olosuhteissa salaa. Esimerkiksi RKP:n ministeri Anna-Maja Henriksson kannattaa silpomisen sallimista peusteella, että tällöin silpominen tapahtuisi paremmissa oloissa. Henrikssonin logiikka tietysti pissii kintuille kuin marakatti, jolle on juotettu puoli pulloa Sisua. Logiikkaa voidaan verrata siihen, että koska lasten hyväksikäyttöä ja raiskaamista kuitenkin tapahtuu, on järkevää säätää se lailla sallituksi, jotta pedofilia tapahtuisi turvallisissa olosuhteissa. Henriksson tekee virheen, että hän olettaa ympärileikkauksen samanlaiseksi asiaksi kuin huumeidenkäytön - koska heroiinia kuitenkin tykitetään suoneen, on järkevää jakaa narkkareille puhtaita piikkejä haittojen minimoimiseksi. Ero huumeidenkäytön ja rituaalisen silpomisen välillä on kuitenkin kuin yöllä ja päivällä. Huumeidenkäyttö vahingoittaa vain käyttäjää itseään. Rituaalinen silpominen vahingoittaa sitä, jota silvotaan, ei silpojaa. Poikalasten rituaalista silpomista ei pidä sallia sen vuoksi, että sitä tehdään joka tapauksessa, samoin kuin pahoinpitelyä ei pidä sallia siksi, että nakkikioskijonossa kuitenkin tapellaan.

Lapset ovat kirjaimellisesti koko lajimme tulevaisuus. Lasten silpominen tarkoittaa oman lajin tulevaisuuden avuttoman ja puolustuskyvyttömän edustajan silpomista. Jokainen vauvan sukupuolielimiin tehty viilto arpeuttaa vauvan ruumiin ja sielun lisäksi koko lajiamme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja on yhteiskunnan tehtävänä suojata niitä ennen kaikkea kaikista heikoimmilta, kuten puolustuskyvyttömiltä vauvoilta. Yhteiskunta, joka oikeuttaa lasten sukupuolielimien silpomisen uskonnon varjolla, on vakavasti mielisairas yhteiskunta. Yhtäkään lasta ei saa uhrata yhdenkään jumalan verenhimon alttarilla.

PS. Tässä on linkki videoon, jossa puolustuskyvyttömälle vauvalle suoritetaan ympärileikkaus. Jotkut ihmiset uskovat ihan oikeasti, että tämä on se, mitä Jumala tahtoo. Vielä pahempaa on se, että jotkut, jotka eivät edes usko tuohon Jumalaan, ovat sitä mieltä, että näin saa tehdä.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Ihmiskunta, rakastettuni!

Ihmiskunta ylitti 7 miljardin ihmisen populaation viimeinen päivä lokakuuta 2011. Vaikka tämä antaisi mahdollisuuden puhua holtittomasta väestönkasvusta tai liikakansoittumisesta, minä en näe asiaa siten. Jokainen ihminen on arvokas, ja jokainen syntynyt on potentiaalisesti uusi Albert Einstein, Martin Luther King tai Ronnie James Dio. Meitä on seitsemän miljardia ajattelevaa, tuntevaa ja elävää ihmistä, ja vaikka se aiheuttaakin paineita kehittää parempia tapoja tuottaa energiaa ja ruokaa meille kaikille, ei siihen tule suhtautua ahdistuen. Tämä on todellakin ilon päivä.

Minä rakastan ihmiskuntaa. Tämän symbolisesti merkittävän tapahtuman vuoksi katsoin aiheelliseksi kirjoittaa vapaana tajunnanvirtana ylistystekstiä ihmiskunnalle. Tämä kirjoitus poikkeaa muista kirjoituksistani siten, että siinä ei ole lähdeviitteitä, eikä sen ole tarkoituskaan pyrkiä olemaan loogisesti perusteltu. Tämä teksti on proosaa, joka ilmaisee uskoani ihmisen rajattomaan potentiaaliin sekä ihailuani koko lajiamme kohtaan.

Ihminen on löytänyt pingotetun nuoran väreilevät yläsävelet ja tämän luonnollisen ilmiön yksinkertaisen matemaattisen kauneuden. Yksinkertainen luonnossa esiintyvä duuri olisi voinut olla vain ohimenevä kuriositeetti, mutta meidän lajimme on jalostanut siitä Beethovenin sinfoniat ja Jimi Hendrixin kitarasoolot. Löydämme kauneutta laskevasta Auringosta, taivaan punaiseksi värjäävästä happosateesta ja siitä, miten monella eri tavalla voimme järjestellä omat sanamme. Olemme ainoa laji tällä planeetalla, joka voi tunnistaa, että ruusu todellakin on kaunis, tai sanoa sitä sillä nimellä, tai että tähtisateena taivaallamme näkyvät meteorit ovat sekä tavanomainen ilmiö galaksissa että tilaisuus esittää toteutuva toive. Maailma on kaunis, koska me olemme tarkkailemassa sitä. Vain me voimme tehdä jostain kaunista, sillä kauneus on mielessämme.

Lajimme on sitkeä ja vahva. Siitä huolimatta, että olemme olleet sukupuuton partaalla, joutuneet ruttojen repimäksi ja jakautuneet verisiin lajinsisäisiin sisällissotiimme, olemme selvinneet ja olemme kukoistaneet. Olemme tulleet pitkän matkan Afrikan savanneilta, joilla ensimmäiset homo sapiensit paistoivat gasellinlihaa kesyttämällään alkukantaisella tulen voimalla niihin hetkiin, jolloin Neil Armstrong ensimmäisenä tällä planeetalla koskaan syntyneenä olentona käveli omin jaloin toisen taivaankappaleen päällä.

Aina emme ole olleet ihanteellisin lapsi maailmalle. Olemme vahingoittaneet vakavasti äitiämme Maata ja muita tämän planeetan lajeja, sisaruksiamme. Maa on kuitenkin ehdottomasti rakastava äiti, joka antaa anteeksi lapselleen tämän virheet. Planeetta on ollut täällä miljoonia vuosia ennen meitä, ja se tulee olemaan vielä monta miljoonaa vuotta sen jälkeen, kun olemme lähteneet. Emme voi tehdä mitään, mikä todella vahingoittaisi äitiämme, ja mitä ikinä tekisimmekään, äitimme hymyilisi meille ja antaisi meille paikan, missä olla. Hän on armelias äiti, ja hän kyllä kestää lapsensa kasvukivut.

Kuten monet muut tämän planeetan lajit, myös ihminen voi olla verenhimoinen ja väkivaltainen. Kuitenkin jopa synkimmät hetkemme ihmiskunta on onnistunut kääntämään mahdollisuudeksi osoittaa poikkeuksellista hyvyyttä. Ilman natsien hirmutekoja Oskar Schindler ei olisi voinut osoittaa uhrautuvaisuutta ja käyttää koko omaisuuttaan vainottujen pelastamiseksi oman henkensä uhalla. Ilman toista maailmansotaa "Fighting" Jack Churchill ei olisi voinut osoittaa uhkarohkeaa sankaruutta taistelemalla ylivertaista vihollista vastaan pelkällä miekalla, jousipistoolilla ja periksiantamattomalla tahdonvoimalla. Jopa pahuutemme antaa meille tilaisuuden näyttää, miten hyviä, pyytteettömiä ja rohkeita me voimme olla. Mikään toinen laji ei voi ymmärtää sankaruutta, kuten me sen ymmärrämme.

Olemme valjastaneet halkaistun atomin verrattoman voiman ja pystyneet tuolla energialla luomaan hyvinvoinnin, jollaista lajimme ei ole koskaan aikaisemmin kokenut. Olemme rakentaneet laitteita, jotka pureutuvat itse todellisuuden perusrakenteisiin ja uudelleenluovat samoja olotiloja kuin mitä oli maailmankaikkeuden ollessa vielä vastasyntynyt vauva. Vaikka edelleen vahingoitamme toisiamme, olemme pyrkineet kohti hyvää. Siinä, missä ennen Euroopassa poltettiin avuttomia naisia noitina, pyritään nykyään kunnioittamaan yhdenvertaisuuden, demokratian ja vapauden periaatteita. Kehitymme jatkuvasti, eikä tuolle kehitykselle näytä olevan loppua.

Vaikka monet teknologiamme ovat vasta lapsenkengissä, näemme jo nyt niiden valtavan potentiaalin. Geenimanipulaatiolla ja kybernetiikalla voimme parantaa miltei kaikki taudit ja sairaudet, ja jopa ylittää sen, mihin lajimme muutoin olisi kykeneväinen. Voimme ottaa oman evoluutiomme omiin käsiimme, minkä jälkeen edes luonnon välttämättömyydet eivät ole enää rajoituksena vapaudellemme, vaan niistä tulee sen palvelijoita. Todellakin meillä on potentiaali ylittää kaikki se, mitä olemme koskaan aikaisemmin ymmärtäneet lajistamme. Todellakin meillä on potentiaalia tulla itse jumaliksi tälle jumalattomalle maailmalle.

Olet hirviö ja olet jumala; ja kuinka oletkaan mahtava, ihminen, tämän luomakunnan kruunu! Kuinka oletkaan kauneudessasi vertaansa vailla, sinä suurenmoisista suurin! Kuinka valaisetkaan loistollasi kaiken langettamasi pimeyden ja nouset ylemmäksi kuin kukaan toinen milloinkaan aikaisemmin! Sinä olet ylivertainen, oi ihmiskunta, rakastettuni.

perjantai 20. maaliskuuta 2009

"Positiivinen syrjintä" on yhtä fiksu termi kuin "positiivinen raiskaus"

Eilen oli Minna Canthin päivä, jota juhlitaan myös tasa-arvon päivänä. Tasa-arvon juhliminen on aika perkeleen kettumaista ironiaa, sillä tasa-arvo on aika kaukana nykyisestä meiningistä ja se on menossa päivä päivältä kauemmas ja kauemmas. Tästä piti kirjoittaa jo eilen, mutta kaveri soitti ja sanoi, että kannattaisi tulla pelaamaan Starcraft-lautapeliä. Koska olen nörtti, niin tietysti menin. Nonetheless;

Naiset tienaavat suurin piirtein 80% siitä, mitä mies tienaa. Miehet joutuvat vankeudun uhalla joko vähintään puoleksi vuodeksi inttiin tai vaihtoehtoisesti vuodeksi tekemään pakkotyötä palkatta, paitsi tietenkin, jos mies sattuu olemaan Jehovaa palvovan kultin jäsen. Lapsen oikeusasema taas määrittyy sen perusteella, mitä hänen vanhempansa sattuvat kuvittelemaan maailmankaikkeudesta. Jos he uskovat Muhammedin lentäneen Taivaaseen taikahevosella tai juutalaisten olevan kaikkiin muihin nähden ylivertainen kansa, ei lapsen pippeliä suojele mikään jumalten verenhimolta.

Nykyinen kieroutunut ja sairas käsitys tasa-arvosta ei perustu filosofiseen ideaaliin, jossa ihminen on itsessään arvokas ja hänelle kuuluu tietty kunnioitus katsomatta hänen sukupuoleensa, ikäänsä tai ihonväriinsä. Nykyinen tasa-arvo on sitä, että ihminen leimataan ryhmänsä jäseneksi, ja sen, mitä ihminen voi ja saa tavoitella, päättää vallankäyttäjä säätämällä lakeja ja kiintiöitä siitä, miten monta minkäkinlaista ihmistä mihinkin asemaan otetaan. Jotta tämän systemaattisen alistuskoneiston mielenvikaisuus jäisi ihmisiltä huomaamatta, kutsutaan sitä sitten orwellimaisesti uuskielisillä sanoilla, kuten "positiivinen erityiskohtelu".

Niin sanottu "positiivinen erityiskohtelu" tai tutummin "positiivinen syrjintä" määritellään suomalaisessa lainsäädännössä johonkin heikommassa asemassa olevaan ryhmään kohdistuvina erityistoimina, joilla pyritään parantamaan tämän ryhmän asemaa ja näin edistämään tosiasiallista tasa-arvoa. Kuulostaa juhlavalta ja oikein hyvältä; siis jos ei satu tekemään sitä virhettä, että miettii asiaa yli kolme sekuntia, sillä silloin käsittää, että taas vaihteeksi asiat eivät olekaan ihan sillä tavalla kuin julkinen valta esittää niiden olevan.

Positiivinen syrjintä on oksymoroni, vähän samalla tavalla kuin "Windows Works". Se, että asiassa käytetään uuskielisesti sanaa positiivinen, ei tee asiasta todellisuudessa yhtään sen positiivisempaa. Samalla tavalla syöpä ei muutu yhtään sen paremmaksi asiaksi, vaikka sen nimi olisi "iloinen syöpä" tai "positiivinen syöpä". Positiivinen syrjintä ei eroa olennaisesti millään tavalla mistään muusta syrjinnän muodosta. Ainoa, millä se eroaa, on katsojan näkökulma ja se, että se pyritään piilottamaan kivojen sanojen ja satujen alle.

Yksi positiivisen syrjinnän muoto ovat erilaiset kiintiöt. Näitä kiintiöitä käytetään esimerkiksi valtion työpaikoilla ja jopa Matti "Anteeksi" Vanhasen viime ministerikabinettia kootessa. Kiintiöt perustuvat yleensä sukupuoleen, kieleen tai etnisyyteen, eli niihin asioihin, joiden perusteella nimenomaan ei saisi syrjiä. Kärjistän kiintöiden idean pähkinänkuoreen. Olkaa hyvä ja vaihtakaa kryptonilaiset ja marsilaiset miksi ikinä tahdotte, sillä puhtaasti loogisessa mielessä sillä ei ole väliä.

Asemaan X on määrätty otettavaksi puolet marsilaisia ja puolet kryptonilaisia. Tätä asemaa hakee kolme marsilaista ja yksi kryptonilainen. Marsilaiset ovat kaikin puolin pätevämpiä kuin krypotnilainen, sillä he ovat käyttäneet koko elämänsä taitojensa ja tietojensa hiomiseksi, minkä vuoksi heillä on myös motivaatio kunnossa. Kryptonilainen taas on laiska ja mennyt aina siitä, mistä aita on matalin. Riippumatta siitä, että kaikki marsilaiset ovat taitavampia kuin kryptonilainen, asemaan X otetaan vain yksi marsilainen ja tämä kryptonilainen luuseri, pelkästään sen vuoksi, että kryptonilainen sattuu olemaan Kryptonista ja marsilaiset Marsista, ja asema X:ään sattuu olemaan lakisääteinen kiintiö. Marsilaisia siis syrjitään pelkästään sen perusteella, että he ovat Marsista, ja kryptonilainen taas saa etua pelkästään siksi, että hän on Kryptonista.

Kaikki, mitä annetaan jollekin, on pois joltain toiselta. Jos jotain annetaan jollekin tämän sukupuolen, etnisen ryhmän tai kielen vuoksi, on se joltain toiselta pois prikulleen näiden samojen ominaisuuksien perusteella. Se, että nainen saa jotain sen vuoksi, että hän on nainen, tarkoittaa, että tämä asia on pois mieheltä sen vuoksi, että hän on mies. Sukupuolikiintiöt tarkoittavat loogisesti prikulleen samaa asiaa kuin sukupuolisyrjintä. Etnisiin ryhmiin perustuvat kiintiöt tarkoittavat prikulleen samaa asiaa kuin rotusyrjintä. Kaikki positiivinen syrjintä mitä tahansa ryhmää kohtaan on väistämättä negatiivista syrjintää toista ryhmää kohtaan. Kiintiöt ovat valtion harjoittamaa ja valtion sanktioimaa sukupuoli- ja rotusyrjintää.

Jos nainen pääsee tiettyyn asemaan sukupuolikiintiön, eli sukupuolensa, vuoksi, se ei kerro tämän naisen henkilökohtaisista vahvuuksista ja ominaisuuksista yhtään mitään. Se kertoo ainoastaan siitä, että nainen valittiin siksi, että hänellä on tissit ja pimpura. Naiskiintiö kohtelee naista puhtaasti sukupuolensa jäsenenä, ei ihmisenä. Todellisessa tasa-arvossa ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti yksilöinä heidän sukupuoleensa tai rotuunsa katsomatta. Sukupuolikiintiöt objektisoivat naisen pelkästään tisseiksi ja pimpuroiksi.

Kiintiöt eivät myöskään ainoastaan yleistä ihmistä puhtaasti ryhmänsä jäseneksi, vaan niihin kuuluu myös sanaton väite siitä, että tietyn ryhmän jäsen on huonompi kuin muut. Positiivisen syrjinnän taustalla piilee ajatus, että ns. "heikommassa asemassa olevat ryhmät", eli esimerkiksi maahanmuuttajat tai naiset, eivät pärjää omillaan, vaan he tarvitsevat ja vaativat erityiskohtelua ja erityislakeja saavuttaakseen saman aseman kuin muut. Tuo ajattelumalli on yksinkertaisesti irvokas.

Kuten väkivalta lisää väkivaltaa, myös syrjintä lisää syrjintää. Positiivinen syrjintä ei ole tästä mikään poikkeus. Jos ihminen joutuu elämänsä aikana tilanteeseen, jossa häneltä kielletään jotain hänen sukupuolensa, etnisyytensä tai kielensä perusteella, häntä alkaa pänniä ja hän turhautuu. Jos asia, joka häneltä kiellettiin, annetaan jollekin toiselle sen vuoksi, että tämä toinen on sattunut syntymään eri asemaan kuin hän, ei ole millään tavalla mahdotonta ajatella, että hänen turhautumisensa purkautuu nimenomaan sitä kohtaan, jonka eduksi hänen oikeuksiaan poljetaan. Positiivinen syrjintä, eli sukupuolisyrjintä ja rasismi, aiheuttaa kaikki samat negatiiviset asiat kuin mikä tahansa muu syrjintä, koska se ei eroa mistään muusta syrjinnästä millään tavalla.

Keinotekoisesti voimaan saatettu tila ei ole todellista tasa-arvoa. Keinotekoisesti voimaan saatettu tila on ainoastaan julkisen vallan harjoittamaa pakkovaltaa, jossa tilastolliset vääristymät yritetään vasaroida matalaksi ja yhteiskunnan epäkohdat pyritään lakaisemaan maton alle. Jos julkinen valta tahtoisi oikeasti vaikuttaa ihmisten väliseen tasa-arvoon, julkinen valta pyrkisi selvittämään yhteiskunnallisten epäkohtien todellisia syitä ja puuttumaan niihin. Tätä julkinen valta ei kuitenkaan ole tehnyt, eikä se tule tekemäänkään.

Koulukiusaaminen ei poistu koulukiusaamisella, eikä syrjintää pysty poistamaan syrjimällä lisää ja kasvattamalla todellisen syrjinnän määrää entisestään. Todellisessa tasa-arvossa ihmiset käsitetään ihmisinä, eikä ryhmänsä jäseninä. Todellisessa tasa-arvossa ihminen käsitetään tekojensa kautta, ei sattumanvaraisten geneettisten oikkujen perusteella tai sen mukaan, mihin ihminen sattuu syntymään. Todellisessa tasa-arvossa syrjintä on syrjintää sukupuoleen, rotuun, kieleen tai etniseen ryhmään katsomatta.