Minut valittiin viikonloppuna pidetyssä ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa Muutos 2011 ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Kiitän kaikkia luottamuksesta ja tuesta. Puheenjohtajana tärkeimmät teemani ovat suora demokratia, sananvapaus ja tietoyhteiskuntapolitiikka, vaikka Iltalehden toimittaja ehtikin painottaa vähän eri asioita. No, hän oli sen verran kohtelias puhelimessa, että ei se nyt haittaa, vaikka pistää vähän omiaan. Suotakoon taiteilijoille heille kuuluva vapaus.
Mitä islamiin ja maahanmuuttopolitiikkaan tulee, ovat nämä asiat eittämättä erittäin tärkeitä aiheita; erityisesti sen vuoksi, että ne kiinnostavat ihmisiä. Näistä asioista tulee kuitenkin ymmärtää muutamia olennaisia seikkoja. Islam itsessään ei ole poliittinen kysymys. Poliittinen kysymys on se, sallitaanko Suomessa ihmisten perustavanlaatuisimpien oikeuksien rajoittaminen uskonnon perusteella vai ei. Maahanmuutossa puolestaan on muistettava se, että nykyinen maahanmuuttopolitiikka ei ole ongelma, vaan se on oire ongelmasta. Todellinen ongelma on se, että valtiojärjestelmämme on pitkälti peräisin tsaarin ajalta, eivätkä ihmiset saa itse päättää omista asioistaan.
Luonnollisesti oireita on lievitettävä, mutta mikäli oireita aiheuttanutta ongelmaa ei ratkaista, silloin oireet tulevat vain uudistumaan erilaisessa muodossa. Tämä ilmiö on nähtävissä vastaavalla tavalla nykyisessä maahanmuuttopolitiikassa kuin suomettumisen aikana Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa. Ihmiset pelkäsivät puhumista, vaikka kyse oli vain ja ainoastaan yhdestä poliittisesta kysymyksestä muiden poliittisten kysymyksien joukossa. Mikäli mistä tahansa asiasta tehdään tabu tai sen käsittelemistä pelätään, silloin se on kuin hoitamatta jätetty haava, joka alkaa märkiä. Ja se on tyhmää se, koska haava voidaan hoitaa helposti, kun se on vielä haava, eikä kuolio.
Vastaavalla tavalla on pöljää, että maahanmuuttokysymyksestä on tullut niin suuri asia, vaikka koko juttu voitaisiin ratkaista hyvin yksinkertaisella poliittisella patenttiratkaisulla; järjestetään asiasta eduskuntaa sitova kansanäänestys. Mikäli näin tehdään, silloin varmistetaan, että asiassa toimitaan valtion kansalaisten tahdon mukaisesti, minkä jälkeen voidaankin siirtyä ratkaisemaan muita poliittisia kysymyksiä, kuten jäsenyyttä uudessa EU:ssa, velkaisten maiden lainoittamista, Somalimaan itsenäisyyden tunnustamista ja niin edelleen.
Koska ihmisillä on aivot, he osaavat ajatella. Nykyinen poliittinen järjestelmä ei ymmärrä tätä, vaan se kohtelee aikuisia ihmisiä kuin he olisivat kymmenenvuotiaita lobotomiapotilaita, joiden ruokavalio on koostunut viimeisen kuukauden ajan pelkästä elohopeasta. Tähän on luonnollisesti yksi sanomaton vastalause; Jos ihmiset olisivat yhtä typeriä kuin eliittivetoisen politiikan kannattajat (eli yleensä poliitikot) uskovat, silloin ihmiset olisivat kuolleet sukupuuttoon kauan sitten. Olento, joka ei pysty tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä, ei pysy hengissä, vaan se kävelee junan alle tai hyppää vahingossa katolta.
Olennainen kysymys, johon kaikki politiikka liittyy, on nimenomaan ihmisten mahdollisuus päättää itse omasta elämästään. Islam, maahanmuutto, verotus, lainat, EU ja kaikki muut yksittäiset poliittiset yksityiskohdat ovat vain pisaroita meressä. Olennaista on se, kenellä on mahdollisuus vaikuttaa noihin asioihin ja missä määrin. Poliittinen vastakkainasettelu ei tapahdu "oikeiston" ja "vasemmiston" tai "porvarien" ja "duunarien" välillä. Poliittinen vastakkainasettelu on vastakkainasettelu kaikkien vallan ja harvojen vallan välillä.
Muutoksen puheenjohtajana näen koko puoluehankkeen/kansanliikkeen syvimmäksi olemukseksi ja tarkoitukseksi ihmisten herättelyn ymmärtämään, että valta kuuluu heille ja vain heille, eikä kukaan saa ottaa sitä heiltä pois. Vaikka poliitikot eivät sitä tiedäkään, ei politiikka ole mitään muuta kuin käsite, jolla ei ole minkäänlaista aitoa yhteyttä todelliseen, fyysiseen ja olemassaolevaan maailmaan. Politiikka on vain abstraktia käsitepeliä. Se on pelkästään ohut pinta. Jos tuota pintaa raaputtaa, sen alta ei paljastu mitään. Todellinen muutos ei ole poliittisen järjestelmän muutos, vaan muutos ihmisten tietoisuudessa. Kun ihmisten tapa jäsentää maailmaa muuttuu, silloin poliittinen järjestelmä seuraa väistämättä mukana, sillä se ei pysy hengissä ilman ihmisiä. Mikään määrä poliittista tai juridista valtaa ei ole yhtä mahtava kuin ihminen, joka on avannut silmänsä.
maanantai 30. elokuuta 2010
perjantai 6. elokuuta 2010
Muutos 2011:n tietoyhteiskuntamanifesti
1. Tietoyhteiskunnan tulee ensisijaisesti olla kansalaisyhteiskunta
Tietoyhteiskuntaa tulee määrätietoisesti rakentaa kansalaisyhteiskunnaksi. Kansalaisten demokraattisten oikeuksien takaaminen sekä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen ovat tietoyhteiskunnan ensisijaiset tavoitteet. Tietoyhteiskunnan kehitystä ei saa ohjata suppeiden piirien, kuten esimerkiksi muutamien yksittäisten kaupallisten tahojen, eduntavoittelu, vaan tietoyhteiskunnan on palveltava etupäässä kansalaisia. Tietoyhteiskunnan kehittämisessä on toimittava kansalaisten ehdoilla.
Suomi on ollut tietoyhteiskunnan edelläkävijä ja on myös varmistettava, että näin on jatkossakin. Tietoyhteiskunnan kehittymiselle ei tule luoda keinotekoisia hidasteita tai esteitä. Tietoyhteiskunta on lähtöisin ihmisistä itsestään ja se myös kuuluu ihmisille itselleen.
2. Perusoikeuksien ja -vapauksien on toteuduttava myös tietoverkoissa
Tietoverkot ovat nykyaikana yksi keskeisimmistä kansalaiskeskustelun areenoista. Tämän vuoksi kansalaisille on taattava tietoverkoissa samanlainen mielipiteen-, sanan- ja yhdistymisenvapaus kuin tietoverkkojen ulkopuolellakin. Tämän periaatteen tulee koskea myös tulevaisuudessa tietoverkkojen varaan syntyviä sosiaalisen median innovaatioita ja palveluja.
Uusi teknologia ja sen hyödyntäminen ei ole - eikä saa olla - tekosyy kansalaisten perustavanlaatuisten vapauksien kaventamiselle. Vastuukysymysten osalta tietoverkoissa on noudatettava Suomen tavallista oikeuskäytöntöä. Tietoverkossa esiintyvät väärinkäytökset ovat harvoja erikoistapauksia lukuun ottamatta huomioitu jo tavallisessa lainsäädännössämme, eivätkä ne näin ollen edellytä mitään erityistä, normaalista poikkeavaa tulkintaa. Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat ehdottomasti myös Internetiin.
3. Vapaata tiedonkulkua tietoverkoissa ei saa rajoittaa sensuuri- tai estotoimin
Tietoverkot ovat keskeisiä tiedonkulun, osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Vapaata tiedonkulkua tietoverkoissa ei tule rajoittaa viranomaisten, kaupallisten toimijoiden tai muiden vastaavien tahojen sensuuri- tai estotoimin. Suomen perustuslain sisältämää ehdotonta ennakkosensuurin kieltoa on noudatettava myös Internetissä. Ehdoton ennakkosensuurin kielto on Suomen kansalaisten perusoikeus.
Kokemukset ennakkosensuuritoiminnasta esimerkiksi Suomessa käyttöön otetun "lapsipornofiltteröinnin" osalta ovat osoittaneet sen käytännössä johtavan viranomaismielivaltaan. Sensuurilla ei ole onnistuttu vähentämään lapsipornoa Internetistä, mutta sitä on käytetty sensuroimaan laillisia mielipiteitä. Filtteröintilistan sisältö on salainen, eikä sille joutumisesta ilmoiteta listalle joutuneelle taholle. Listalle joutuneen on erittäin vaikeaa saada päätöstä puretuksi, koska asianmukaista valituskanavaa ei ole tarkasti määritelty.
Julkisuuteen vuotaneet otteet listan sisällöstä ovat puolestaan osoittaneet, että vain pieni osa filtteröinnin kohteista oikeasti sisältää lapsipornoa. Estolistaa on myös käytetty selvästi lain kirjaimen vastaisesti muun muassa ennakkosensuuriin kohdistuvan kritiikin vaientamiseen (ns. tapaus Matti Nikki). Poliittisessa keskustelussa on myös nostettu esiin mahdollisuus laajentaa estolistan käyttöä muun muassa nettipokerin ja tekijänoikeusrikkomusten kitkemiseksi. Tälläiset laajennukset kasvattaisivat väistämättä myös väärinkäytösten todennäköisyyttä.
4. Kansalaisia koskevien asiakirjojen tulee olla helposti saatavissa verkossa avoimessa sähköisessä muodossa
Kansalaisia koskevat asiakirjat, kuten viranomaisten mietinnöt, päätökset tai pöytäkirjat, tulee saattaa kansalaisten saataville sähköisesti. Viime vuosina kehitys on ollut tämän asian suhteen varsin myönteistä, mutta parantamisen varaa löytyy vielä, esimerkiksi käytettyjen tiedostomuotojen osalta. Julkisen vallan on siirryttävä käyttämään julkisia ja avoimia tiedostomuotoja, jotka eivät edellytä tietyn ohjelmisto- tai laitevalmistajan tuotteiden käyttöä. Tiedostot on voitava avata useimmilla ohjelmistoilla, myös ilmaisilla. Lisäksi viranomaisten on varmistettava toimivat ja helppokäyttöiset järjestelmät asiakirjojen löytämiseksi ja saattamiseksi kansalaisten tietoon.
5. Viranomaistehtäviä ei saa ulkoistaa kolmansille osapuolille myöskään tietoverkkojen osalta
Viranomaisten tehtäviin kuuluvia valvonta-, tutkinta- ja seuraamusmenettelyitä ei saa ulkoistaa tai ohjata verkko-operaattoreille tai muille kaupallisille toimijoille. Valtaa puuttua ihmisten olennaisiin vapauksiin ei saa yksityistää, eikä yksityisyrityksiä saa pakottaa rikosoikeudellisen vastuun uhalla tekemään viranomaisten tehtäviä viranomaisten puolesta.
Tällä hetkellä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin on valmistelun alla lainsäädäntöä, joka siirtää valvonta- ja toimenpidevelvoitteita tietoverkkojen käyttäjien ja verkossa liikkuvan sisällön osalta palveluntarjoajien ja verkko-operaattoreiden vastuulle. Esimerkkejä tästä ovat jo tietyissä maissa kaavailtu asiakkaan verkkoyhteyden katkaisu epäilyn perusteella, ja Suomessakin esitetty vaatimus palveluntarjoajan tai verkko-operaattorin asettamisesta vastuuseen heidän palveluissaan esiintyvästä sisällöstä.
Yksi keskeinen ongelma tässä lähestymistavassa on se, että toimenpiteen kohteeksi joutuneella asiakkaalla ei yleensä ole asianmukaista valitusmahdollisuutta. Ihmisoikeussopimuksiin kuuluvat vaatimukset eivät koske kaupallisia toimijoita vastaavalla tavalla kuin viranomaisia tai julkista valtaa.
Kaupallisilla toimijoilla ei myöskään usein ole varaa ottaa riskiä rikosoikeudellisesta vastuusta asiakkaidensa puolesta. Kaupalliselle toimijalle on tämän vuoksi taloudellisesti kannattavaa soveltaa sisältöön tiukempaa kontrollia ja sensurointia kuin lain mukaan olisi tarpeellista. Sen lisäksi, että menetelmät siirtävät kansalaisten oikeuksiin puuttuvaa valtaa viranomaistahoilta yksityisyrityksille, ne myös lietsovat itsesensuurin ilmapiiriä.
6. Kansalaisten demokraattiseen vaikuttamiseen liittyvien tietojärjestelmien suunnitteludokumentaation ja lähdekoodin tulee olla julkista
Demokratian toteutumisen edellyttämien toimintojen tulee olla kansalaisille ymmärrettäviä ja läpinäkyviä. Sähköisten äänestysjärjestelmien ja muiden kansalaisten demokraattista vaikuttamista koskevien järjestelmien suunniteludokumentaation ja lähdekoodin on oltava avointa ja julkista.
Mikäli kansalaisilla ei ole mahdollisuutta tarkastaa luotettavasti ja yksiselitteisesti, miten äänestys- ja vaalijärjestelmät toimivat, astutaan askel kohti poliittista mielivaltaa. Läpinäkyvyydestä ei voida tinkiä edes silloin, kun demokraattiseen vaikuttamiseen liittyviä järjestelmiä hankitaan yksityisiltä osapuolilta. Jos demokratiasta tehdään liikesalaisuus, sitä ei voida enää kutsua demokratiaksi.
7. Suomen valtion on pyrittävä estämään myös muita tahoja puuttumasta Suomen kansalaisten sähköisiin ihmisoikeuksiin ja toimittava aktiivisesti kansainvälisen oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi
Suomen valtion tehtävänä on suojella kansalaistensa oikeuksia ja pyrittävä omalta osaltaan varmistamaan myös ihmisoikeuksien globaali toteutuminen. Ympäri maailman kansainväliset ja ylikansalliset tahot ovat luomassa erilaisia järjestelmiä, jotka puuttuvat Suomen ja muiden valtioiden kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksiin. Suomen valtion on otettava vastuu kansalaistensa sähköisistä ihmisoikeuksista myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Ruotsissa on otettu käyttöön FRA-kuuntelujärjestelmä, jonka ansiosta Ruotsin armeijalla on oikeus tallettaa kaikki Ruotsin rajojen yli kulkeva sähköinen liikenne, vaikka kumpikaan, lähettäjä tai vastaanottaja, ei asuisi Ruotsissa. EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto puolestaan allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan se luovuttaa EU:n kansalaisten maksutietoja Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelma TFTP:lle. Tällaiset järjestelmät ja sopimukset antavat vieraille valtioille oikeuden puuttua Suomen kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksiin jopa Suomen valtion rajojen sisäpuolella vastoin Suomen kansalaisten hyväksyntää.
Järjestelmät ja sopimukset ovat uhka myös ihmisoikeuksien kansainväliselle toteutumiselle. Näitä järjestelmiä sekä niiden ilmentämää kehitystä tulee vastustaa määrätietoisesti sekä Suomen että ulkomaiden kansalaisten ihmisoikeuksien toteutumisen vuoksi.
Tietoyhteiskuntaa tulee määrätietoisesti rakentaa kansalaisyhteiskunnaksi. Kansalaisten demokraattisten oikeuksien takaaminen sekä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen ovat tietoyhteiskunnan ensisijaiset tavoitteet. Tietoyhteiskunnan kehitystä ei saa ohjata suppeiden piirien, kuten esimerkiksi muutamien yksittäisten kaupallisten tahojen, eduntavoittelu, vaan tietoyhteiskunnan on palveltava etupäässä kansalaisia. Tietoyhteiskunnan kehittämisessä on toimittava kansalaisten ehdoilla.
Suomi on ollut tietoyhteiskunnan edelläkävijä ja on myös varmistettava, että näin on jatkossakin. Tietoyhteiskunnan kehittymiselle ei tule luoda keinotekoisia hidasteita tai esteitä. Tietoyhteiskunta on lähtöisin ihmisistä itsestään ja se myös kuuluu ihmisille itselleen.
2. Perusoikeuksien ja -vapauksien on toteuduttava myös tietoverkoissa
Tietoverkot ovat nykyaikana yksi keskeisimmistä kansalaiskeskustelun areenoista. Tämän vuoksi kansalaisille on taattava tietoverkoissa samanlainen mielipiteen-, sanan- ja yhdistymisenvapaus kuin tietoverkkojen ulkopuolellakin. Tämän periaatteen tulee koskea myös tulevaisuudessa tietoverkkojen varaan syntyviä sosiaalisen median innovaatioita ja palveluja.
Uusi teknologia ja sen hyödyntäminen ei ole - eikä saa olla - tekosyy kansalaisten perustavanlaatuisten vapauksien kaventamiselle. Vastuukysymysten osalta tietoverkoissa on noudatettava Suomen tavallista oikeuskäytöntöä. Tietoverkossa esiintyvät väärinkäytökset ovat harvoja erikoistapauksia lukuun ottamatta huomioitu jo tavallisessa lainsäädännössämme, eivätkä ne näin ollen edellytä mitään erityistä, normaalista poikkeavaa tulkintaa. Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat ehdottomasti myös Internetiin.
3. Vapaata tiedonkulkua tietoverkoissa ei saa rajoittaa sensuuri- tai estotoimin
Tietoverkot ovat keskeisiä tiedonkulun, osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Vapaata tiedonkulkua tietoverkoissa ei tule rajoittaa viranomaisten, kaupallisten toimijoiden tai muiden vastaavien tahojen sensuuri- tai estotoimin. Suomen perustuslain sisältämää ehdotonta ennakkosensuurin kieltoa on noudatettava myös Internetissä. Ehdoton ennakkosensuurin kielto on Suomen kansalaisten perusoikeus.
Kokemukset ennakkosensuuritoiminnasta esimerkiksi Suomessa käyttöön otetun "lapsipornofiltteröinnin" osalta ovat osoittaneet sen käytännössä johtavan viranomaismielivaltaan. Sensuurilla ei ole onnistuttu vähentämään lapsipornoa Internetistä, mutta sitä on käytetty sensuroimaan laillisia mielipiteitä. Filtteröintilistan sisältö on salainen, eikä sille joutumisesta ilmoiteta listalle joutuneelle taholle. Listalle joutuneen on erittäin vaikeaa saada päätöstä puretuksi, koska asianmukaista valituskanavaa ei ole tarkasti määritelty.
Julkisuuteen vuotaneet otteet listan sisällöstä ovat puolestaan osoittaneet, että vain pieni osa filtteröinnin kohteista oikeasti sisältää lapsipornoa. Estolistaa on myös käytetty selvästi lain kirjaimen vastaisesti muun muassa ennakkosensuuriin kohdistuvan kritiikin vaientamiseen (ns. tapaus Matti Nikki). Poliittisessa keskustelussa on myös nostettu esiin mahdollisuus laajentaa estolistan käyttöä muun muassa nettipokerin ja tekijänoikeusrikkomusten kitkemiseksi. Tälläiset laajennukset kasvattaisivat väistämättä myös väärinkäytösten todennäköisyyttä.
4. Kansalaisia koskevien asiakirjojen tulee olla helposti saatavissa verkossa avoimessa sähköisessä muodossa
Kansalaisia koskevat asiakirjat, kuten viranomaisten mietinnöt, päätökset tai pöytäkirjat, tulee saattaa kansalaisten saataville sähköisesti. Viime vuosina kehitys on ollut tämän asian suhteen varsin myönteistä, mutta parantamisen varaa löytyy vielä, esimerkiksi käytettyjen tiedostomuotojen osalta. Julkisen vallan on siirryttävä käyttämään julkisia ja avoimia tiedostomuotoja, jotka eivät edellytä tietyn ohjelmisto- tai laitevalmistajan tuotteiden käyttöä. Tiedostot on voitava avata useimmilla ohjelmistoilla, myös ilmaisilla. Lisäksi viranomaisten on varmistettava toimivat ja helppokäyttöiset järjestelmät asiakirjojen löytämiseksi ja saattamiseksi kansalaisten tietoon.
5. Viranomaistehtäviä ei saa ulkoistaa kolmansille osapuolille myöskään tietoverkkojen osalta
Viranomaisten tehtäviin kuuluvia valvonta-, tutkinta- ja seuraamusmenettelyitä ei saa ulkoistaa tai ohjata verkko-operaattoreille tai muille kaupallisille toimijoille. Valtaa puuttua ihmisten olennaisiin vapauksiin ei saa yksityistää, eikä yksityisyrityksiä saa pakottaa rikosoikeudellisen vastuun uhalla tekemään viranomaisten tehtäviä viranomaisten puolesta.
Tällä hetkellä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin on valmistelun alla lainsäädäntöä, joka siirtää valvonta- ja toimenpidevelvoitteita tietoverkkojen käyttäjien ja verkossa liikkuvan sisällön osalta palveluntarjoajien ja verkko-operaattoreiden vastuulle. Esimerkkejä tästä ovat jo tietyissä maissa kaavailtu asiakkaan verkkoyhteyden katkaisu epäilyn perusteella, ja Suomessakin esitetty vaatimus palveluntarjoajan tai verkko-operaattorin asettamisesta vastuuseen heidän palveluissaan esiintyvästä sisällöstä.
Yksi keskeinen ongelma tässä lähestymistavassa on se, että toimenpiteen kohteeksi joutuneella asiakkaalla ei yleensä ole asianmukaista valitusmahdollisuutta. Ihmisoikeussopimuksiin kuuluvat vaatimukset eivät koske kaupallisia toimijoita vastaavalla tavalla kuin viranomaisia tai julkista valtaa.
Kaupallisilla toimijoilla ei myöskään usein ole varaa ottaa riskiä rikosoikeudellisesta vastuusta asiakkaidensa puolesta. Kaupalliselle toimijalle on tämän vuoksi taloudellisesti kannattavaa soveltaa sisältöön tiukempaa kontrollia ja sensurointia kuin lain mukaan olisi tarpeellista. Sen lisäksi, että menetelmät siirtävät kansalaisten oikeuksiin puuttuvaa valtaa viranomaistahoilta yksityisyrityksille, ne myös lietsovat itsesensuurin ilmapiiriä.
6. Kansalaisten demokraattiseen vaikuttamiseen liittyvien tietojärjestelmien suunnitteludokumentaation ja lähdekoodin tulee olla julkista
Demokratian toteutumisen edellyttämien toimintojen tulee olla kansalaisille ymmärrettäviä ja läpinäkyviä. Sähköisten äänestysjärjestelmien ja muiden kansalaisten demokraattista vaikuttamista koskevien järjestelmien suunniteludokumentaation ja lähdekoodin on oltava avointa ja julkista.
Mikäli kansalaisilla ei ole mahdollisuutta tarkastaa luotettavasti ja yksiselitteisesti, miten äänestys- ja vaalijärjestelmät toimivat, astutaan askel kohti poliittista mielivaltaa. Läpinäkyvyydestä ei voida tinkiä edes silloin, kun demokraattiseen vaikuttamiseen liittyviä järjestelmiä hankitaan yksityisiltä osapuolilta. Jos demokratiasta tehdään liikesalaisuus, sitä ei voida enää kutsua demokratiaksi.
7. Suomen valtion on pyrittävä estämään myös muita tahoja puuttumasta Suomen kansalaisten sähköisiin ihmisoikeuksiin ja toimittava aktiivisesti kansainvälisen oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi
Suomen valtion tehtävänä on suojella kansalaistensa oikeuksia ja pyrittävä omalta osaltaan varmistamaan myös ihmisoikeuksien globaali toteutuminen. Ympäri maailman kansainväliset ja ylikansalliset tahot ovat luomassa erilaisia järjestelmiä, jotka puuttuvat Suomen ja muiden valtioiden kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksiin. Suomen valtion on otettava vastuu kansalaistensa sähköisistä ihmisoikeuksista myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Ruotsissa on otettu käyttöön FRA-kuuntelujärjestelmä, jonka ansiosta Ruotsin armeijalla on oikeus tallettaa kaikki Ruotsin rajojen yli kulkeva sähköinen liikenne, vaikka kumpikaan, lähettäjä tai vastaanottaja, ei asuisi Ruotsissa. EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto puolestaan allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan se luovuttaa EU:n kansalaisten maksutietoja Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelma TFTP:lle. Tällaiset järjestelmät ja sopimukset antavat vieraille valtioille oikeuden puuttua Suomen kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksiin jopa Suomen valtion rajojen sisäpuolella vastoin Suomen kansalaisten hyväksyntää.
Järjestelmät ja sopimukset ovat uhka myös ihmisoikeuksien kansainväliselle toteutumiselle. Näitä järjestelmiä sekä niiden ilmentämää kehitystä tulee vastustaa määrätietoisesti sekä Suomen että ulkomaiden kansalaisten ihmisoikeuksien toteutumisen vuoksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
