maanantai 10. elokuuta 2009

Valtio on sitä vaarallisempi, mitä enemmän sillä on valtaa

Vuonna 1958 filosofi nimeltään Isaiah Berlin piti Oxfordin yliopistolla luennon otsikolla "Kaksi vapauden käsitettä". Luennon pointtina oli, että on olemassa kaksi erilaista käsitystä vapaudesta, negatiivinen vapaus ja positiivinen vapaus. Negatiivinen vapaus on yksinkertaisesti vapautta tehdä mitä ihminen tahtoo vailla muiden puuttumista asiaan. Negatiivisen vapauden rajat menevät niin pitkälle kuin vain mahdollista ilman, että aletaan rajoittaa toisen vastaavia vapauksia. Jos esimerkiksi valtio tai mikään muukaan taho ei pyri estämään ihmisiä puhumasta, mitä ihmiset itse tahtovat puhua, on kyseessä negatiivinen vapaus.

Positiivinen vapaus taas on vallan käyttämistä joidenkin tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkkinä positiivisesta vapaudesta käy tupakkalaki, jonka avulla julkinen valta estää kansasta riippumatta ihmisiä polttamasta tupakkaa ravintoloissa. Positiivisen vapauden ydin on se, että ne, joilla on valtaa, käyttävät valtaa tehdäkseen maailmasta sellaisen kuin he itse tahtovat. Berlinin pointti oli, että idea positiivisesta vapaudesta tulee liki poikkeuksetta johtamaan tyranniaan, mielivaltaan ja kaikkeen muuhun kuin vapauteen. Siinä vaiheessa, kun ihmisillä on filosofinen käsitys siitä, että he tietävät paremmin kuin muut, mikä on oikein ja mikä on väärin, he voivat oikeuttaa julmat teot jaloilla päämäärillään. Tarkoitus pyhittää keinot.

Historia on toistuvasti osoittanut, että Berlin oli oikeassa. Vuonna 1917 Venäjällä bolševikkien vallankumouksen alkuperäinen tarkoitus oli vapauttaa työväki ja kansa tsaarin epäoikeudenmukaiseksi koetun vallan alta. Vallankumouksen seurauksena syntynyt Neuvostoliitto vaikutti aluksi askeleelta parempaan ja vapaampaan maailmaan, jossa työväen oikeuksia suojattiin ja valvottiin. Työväen oikeudet kuitenkin määritteli valtio, eikä työväki tai kansa itse.

Neuvostoliitossa vain yksi puolue oli sallittu, jotta valtaa kansalta yrityksille siirtävä kapitalismi ei hiipisi sisälle ja murtaisi kansan yksinoikeutta työnsä hedelmiin ja demokratiaan. Muita ideologioita ja vaihtoehtoisia tapoja käsittää vapaus alettiin pelätä, sillä jos oli mahdollista, että kapitalismi hiipii Neuvostoliittoon erilaisten puolueiden kautta, miksi ei olisi mahdollista, että se voi soluttautua järjestelmään myös yhden puolueen sisältä? Pelosta seurasi vaino ja Neuvostoliitosta tuli diktatuuri. Usko siihen, että valtio pystyisi ymmärtämään, mikä on hyväksi, tuli loppujen lopuksi maksamaan 60 miljoonaa ihmishenkeä.

Neuvostoliitto ei ole ainutlaatuinen tapahtuma historiassa. Yhdysvallat on toteuttanut enemmän tai vähemmän aktiivisesti presidentti Ronald Reaganin päivistä lähtien niin kutsuttua neokonservatiivista ideologiaa. Tähän ideologiaan kuuluu ajatus siitä, että on suorastaan Yhdysvaltain velvollisuus käyttää sen sotilaallista ja taloudellista mahtia levittääkseen demokratiaa, taloudellista liberalismia sekä ihmisoikeuskulttuuria Yhdysvaltain rajojen ulkopuolelle. Demokratia, vapaus sekä ihmisoikeudet ovat luonnollisesti hyviä asioita, mutta neokonservativismi lankeaa täysin samaan ansaan kuin neuvostoliittolainen sosialismi, hyvänä esimerkkinä sota Irakissa.

Irakin sodan virallisena tarkoituksena oli kaataa diktaattori Saddam Hussein ja vapauttaa Irakin kansa. Saddam ei kuitenkaan ollut tehnyt mitään todellista vahinkoa Yhdysvalloille viime aikoina, joten hyökkäys Saddamin hallitusta vastaan olisi ollut provokaatio USA:n puolelta. USA:n oli kuitenkin päästävä hyökkäämään Saddamin kimppuun, sillä muuten Saddamia ei olisi mahdollista saada kaadettua. Niinpä USA keksi valheen joukkotuhoaseista, joita Saddamilla muka oli. Näennäisesti hyvät tarkoitukset toimivat USA:n hallitukselle oikeutuksena valehdella omalle kansalleen ja lähettää maa sotaan valheen perusteella.

Käytännössä kaikki diktatuurit ja tyranniat ovat rakentuneet sille, että vallanpitäjät ovat kuvitelleet tietävänsä tavallisia ihmisiä paremmin, mikä on oikein tai miten todellinen vapaus saavutetaan. Jokainen liike kohti poliisivaltiota perustellaan moraalisesti hyväksyttävillä perusteilla. Ihmiset on helpompi vangita, jos heidät saadaan hyväksymään jatkuvasti kapeneva vapauspiirinsä, minkä lisäksi vangitsijoille on helpompaa, jos he kokevat tekevänsä vangitsemisen moraalisesti hyvistä syistä. Näin on ollut ennen ja näin on edelleen, sekä ulkomailla että Suomessa.

Britanniassa 20 000 yksityisihmisten kotiin asennetaan valvontakamerat. Kameroilla on tarkoitus valvoa, että lapset syövät kunnollisesti, käyvät koulussa ja menevät oikeaan aikaan nukkumaan. Kameravalvonnan lisäksi yksityisiä vartijoita lähetetään tekemään kotitarkistuksia projektiin kuuluviin asuntoihin. Koko projektin ideana on pyrkiä parantamaan perheitä "huonosta käytöksestä". Huonon käytöksen määrittelee luonnollisesti julkinen valta. Tämä tarkoittaa sitä, että se, mikä on huonoa käytöstä, voi - ja tulee - muuttumaan riippuen täysin siitä, kuka milloinkin sattuu olemaan vallankahvassa.

Suomessa Internetin ennakkosensuurijärjestelmää perusteltiin sillä, että se estää lapsipornon levittämistä. Lex Nokia, eli yleinen urkintalaki, ajettiin läpi sillä, että se ehkäisee yritysvakoilua ja yrityssalaisuuksien varastamista. Uusi passilaki luo sormenjälkirekisterin, johon joutuvat ajan kanssa lähes kaikki Suomen kansalaiset. Poliisille halutaan antaa oikeus käyttää tätä rekisteriä, koska sen uskotaan auttavan poliisi ratkaisemaan vakavia rikoksia. Jokaisessa tapauksessa motiivit ovat pohjimmiltaan hyvät, mutta käytännössä kaikki tämä luo järjestelmän, joka antaa hirvittävät määrät valtaa kenelle tahansa, kuka vain sattuukin istumaan hallitsevassa asemassa.

Ihmisillä on taipumusta uskotella itselleen, että asiat tulevat jatkumaan aina samalla tavalla. Näin ei ole. Jo nykyisenkaltainen suhteellisen pitkä suhteellisen rauhanomainen ja suhteellisen turvallinen aikakausi on historiallinen kuriositeetti. Menneisyys on täynnä ihmisiä, jotka tahtovat hallita ja jotka ovat heikkomielisyydessään kuvitelleet tietävänsä muita paremmin, mikä on absoluuttisesti oikein ja miten asioiden tulee mennä. Ihmiset kuten Stalin ja Bush ovat vain räikeimpiä esimerkkejä pitkästä listasta despootteja ja tyranneja. Ihmiskunta ei ole muuttunut niin olennaisesti, että historia ei voisi toistaa itseään. Jos valtiossa on valmiina järjestelmä, jolla ketä tahansa voidaan salakuunnella, valvoa ja jäljittää, ja joku neo-Hitler sattuu saamaan vallan, ei ole mitään syytä, miksi tämä neo-Hitler ei käyttäisi tätä järjestelmää ajaakseen omaa ideologiaansa.

Koko ihmiskunnan historia on todisteena siitä, että jos valtaa voidaan käyttää väärin, sitä tullaan käyttämään väärin. Vakuuttelut, että "hullujen puhetta!" tai "eihän tässä nyt oikeasti olla poliisivaltiota kohti menossa!" toimivat vain niin pitkälle kuin niin ei oikeasti käy; minkäänlaista voimaa muuttaa tulevaisuutta niillä ei ole. Siinä vaiheessa, kun piru on merrassa, vakuuttelut eivät paina yhtään mitään. Valtio ei voi koskaan tietää, mikä on oikein tai hyvää. Moraali on inhimillinen ominaisuus, ja valtio ei ole ihminen, vaan kylmä, puhtaasti käytännöllinen välttämättömyys ylipaisuneessa ihmisyhteisössä. Valtion tehtävänä on suojella ihmisten negatiivista, todellista vapautta, eikä pyrkiä saamaan valtaa, jolla se voi pakottaa ihmiset olemaan vapaita siten, kuten se itse katsoo aiheelliseksi.

"Hän, joka on valmis uhraamaan olennaisen vapautensa hetkellisen turvallisuuden takia, ei ansaitse kumpaakaan ja menettää molemmat."
- Benjamin Franklin

9 kommenttia:

bulbasaur kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
bulbasaur kirjoitti...

Keronen: Britanniassa 20 000 yksityisihmisten kotiin asennetaan valvontakamerat. Kameroilla on tarkoitus valvoa, että lapset syövät kunnollisesti, käyvät koulussa ja menevät oikeaan aikaan nukkumaan. Kameravalvonnan lisäksi yksityisiä vartijoita lähetetään tekemään kotitarkistuksia projektiin kuuluviin asuntoihin. Koko projektin ideana on pyrkiä parantamaan perheitä "huonosta käytöksestä". Huonon käytöksen määrittelee luonnollisesti julkinen valta.

Minusta kameravalvonta voi olla hyvä vaihtoehto joillekin borderline-huostaanottotapauksille. Ottaisitko kamerat taloosi, jos voisit sillä estää lapsesi muuten perustellun huostaanoton?

Keronen: Tämä tarkoittaa sitä, että se, mikä on huonoa käytöstä, voi - ja tulee - muuttumaan riippuen täysin siitä, kuka milloinkin sattuu olemaan vallankahvassa.

Valtiaat valitsee kansa. Niin kauan kuin demokratia toimii, tyrannit eivät pääse salakuvaamaan kunniallisia ihmisiä (tässä tapauksessa heitä, jotka eivät toistuvasti vaivaannuta lastensuojeluviranomaisia).

Keronen: "Hän, joka on valmis uhraamaan vapautensa turvallisuuden takia, ei ansaitse kumpaakaan ja menettää molemmat." - Benjamin Franklin

Franklinin käyttämä muoto oli "They who can give up essential liberty to obtain a little temporary safety, deserve neither liberty nor safety". (Lihavoinnit minun.) Libertaristihenkiset ymmärrettävästi tykkäävät pudottaa tarkennukset "essential" sekä "a little temporary" pois tarkoitusperiensä ajamiseksi. Franklin tuskin oli esimerkiksi yhteiskuntasopimuksen vastustaja tai murhavapauden puolustaja.

Vieras kirjoitti...

Mitäköhän seuraa tästä uudesta kansalaisten terveystietojen tallentamisesta yhteen järjestelmään? Todennäköisesti se tulee olemaan noin 100 000 pseudovirkamiehen surffailusivusto, aina vakuutusyhtiöistä puolustusvoimiin, josta vielä varmuuden vuoksi laitetaan kopio jenkeille (kuten SWIFT:n kautta kulkevista tilisiirroista). Esivalta tulee parantamaan meidät sairauksistamme, halusimme sitä tai emme. Ja konsensuksesta lipeäminen, sitä pahempaa tautia ei olekaan.

Anonyymi kirjoitti...

Jiri, tunnustan Isaiah Berlinin ansiot, mutta katson, että käytät negatiivisen ja positiivisen vapauden käsitteitä, erityisesti jälkimmäistä, tässä varomattoman yksipuolisesti. (Itse asiassa, kun tarkemmin ajattelen, Berlin tekee niin myös itse - esittäessään, että "oikea minä" voidaan tulkita suuremmaksi kuin yksilö, hän sekoittaa keskenään yksilön oman positiivisen vapauden ja muiden elämään puuttumisen.)

Negatiivista vapauden määritelmää unohtamatta on näet otettava huomioon myös yksilön kyky hyödyntää vapauksiaan. Tätä *jokaiseen* erilliseen yksilöön liittyvää ominaisuutta, positiivisen vapauden kykyä, ei nähdäkseni tule samaistaa *valtion* tai vallanpitäjien haluun kontrolloida "alamaisiaan".

Kyllä, valtio on potentiaalisesti sitä vaarallisempi, mitä enemmän sillä on valtaa, eikä valtiokoneistolle tule luoda tai sallia sellaisia "suhteettoman" voimakkaita työkaluja, joita vallankäyttäjät tai koneiston palvelukssa olevat eivät välttämättä ole kypsiä vastuullisesti käyttämään. Tätä ei toistaiseksi riittävän laajasti ymmärretä, ja on hyvä, että kirjoitat aiheesta. On aiheellista muistuttaa, että vallankäyttäjät ja virkamiehet ovat, nyt ja tulevaisuudessa, vain ihmisiä, ja sellaisena erehtyväisiä.

Tämä ei kuitenkaan ole ainoa huomioon otettava seikka. Myös *valtiottomuus*, valtiovallan puute, saattaa olla yksilölle varsin vaarallista, sitä vaarallisempaa, mitä hallitsemattomammissa olosuhteissa eletään.

Asiaa ei siis voi typistää pelkästään toteamukseksi "valtiovalta paha, valtiovallattomuus hyvä", vaan paras ratkaisu löytyy ääripäiden väliltä. Kyse on sittenkin siitä, *mihin* valtio valtaansa käyttää, kuinka laajat valtuudet ja kyvyt sillä on käytössään, sekä lisääkö vai vähentääkö tämä ihmisten positiivista vapautta heistä jokaisen omassa elämässä. Tätä kysymystä meidän olisi politiikassa kyettävä vastuullisesti pohtimaan.

(Oletan, että tarkoituksesi ei tällä kirjoituksella kuitenkaan ollut täysin kieltää valtion hyödyllisyyttä, eikä asettaa ihanteeksi keskusvallaltaan mahdollisimman heikkoa valtiota. Korjannet, jos tulkitsin väärin.)

Anonyymi kirjoitti...

Sormenjälkirekisteri saattaa johtaa myös siihen, että sormenjäljet eivät kelpaa enää todisteiksi, tai niistä tulee vain aihetodisteita. Jos/koska (esim. poliisien) on liian helppoa päästä ko. tietoihin käsiksi, niin on vain ajan kysymys koska väärinkäytöksiä ilmaantuu.

Rikospaikalta löytyvä sormenjälki on huomattavasti luotettavampi todiste mikäli kansalaisesta ei ole olemassa ennalta missään rekisterissä sormenjälkiä. Tällä tarkoitan siis sitä, että sormenjäljen ilmaantuminen tutkintapöytäkirjaan pitäisi vaatia jotain muutakin kuin pelkän ko. sormenjäljen kuvan tulostamisen sormenjälkitietokannasta.

Todiste ei ole todiste, jos todistaja kykenee luomaan sen "tyhjästäkin".

Jiri Keronen kirjoitti...

bulbasaur: En tiedä, voisinko ottaa kameran tuollaisessa tilanteessa. Näkisin, että riippumatta tilanteesta, tuollainen on silti potentiaalisesti niin vaarallinen, että ne potentiaaliset hyödyt eivät ole mitenkään sen arvoisia. Väitän, että valtion tehtävänä olisi kehittää muita keinoja kuin tällaisia näin olennaisesti ihmisen yksityisyydensuojaa kaventavia ratkaisuja. Periaatteessa tässä on kyseessä sama kuin siinä, että kouluammuntatapauksien jälkeen nettiä pyritään valvomaan enemmän ja enemmän, vaikka netin valvonta ei puutu millään tavalla ongelman todellisiin syihin. Vastaavasti kameravalvonta ei pureudu mitenkään ongelmaperheiden todellisiin ongelmiin. Kyse on vain oireiden valvonnasta, ei ongelman hoitamisesta.

Näkisin myös, että vaikka kansa valitsee demokraattisesti päättäjät, on päättäjiä silti valvottava ja heidän toiminnalleen asetettava rajoituksia. "Checks-and-balances". Päättäjiä ja heidän toimiaan pitäisi valvoa nimenomaan siksi, että demokratia toimisi. Esimerkiksi Suomeen olisi hyvä saada perustuslakituomioistuin nimenomaisesti valvomaan sitä, että päättäjät eivät tunkeudu ihmisten vapauksien puolelle.

Korjaan tuon lainauksen, jotta ei vahingossakaan sanota istiksi! ;)

1. Anonyymi: Olet ihan oikeassa.

En ole valtiottomuuden puolella, vaan pikemminkin vain pyrin korostamaan tässä sitä, miten helposti valtio voi mennä vikaan siinä vaiheessa, kun se pyrkii ottamaan itselleen muita tehtäviä kuin kansalaistensa etujen, oikeuksien ja vapauksien suojeleminen. Valtion tehtävänähän ei ole saada valtiolle itselleen lisää valtaa, vaan antaa kansalaisille lisää valtaa.

2. Anonyymi: Jep. Miettii vaikkapa sitä, miten ihan viime aikoinakin on onnistuttu hakkeroimaan muun muassa Pentagonin järjestelmiin, joten Suomen sisäministeriön ja poliisin tietokannat tuskin ovat nekään millään tavalla lopullisesti out of reach. Sormenjälkiä taas on todella helppo väärentää. Esim. tuon sivun löysin 10 sekuntia googlettamalla => http://www.ccc.de/biometrie/fingerabdruck_kopieren.xml?language=en

Anonyymi kirjoitti...

http://educate-yourself.org/mc/thankstableofcontents.shtml

TV norre

Jarkko Pesonen kirjoitti...

Kirjoitin itse tänään hieman aihetta sivuten:

"Onko siis tapahtumassa niin, että eurooppalaiselle sivistykselle - vapauksille ja oikeuksille - tapahtuu samalla tavoin, kuin noille Australian nisäkkäille? Oliko erikoisen yhteiskuntamme perusedellytyksenä se, että se on ollut jokseenkin eristyksissä muista kulttuuripiireistä ja etenkin islamilaisesta maailmasta. Käykö 2000-luvulla lopulta niin, että islamilainen maailma pyyhkii vapautemme mennessään ja Euroopassa syntyneet aatteet jatkavat elämäänsä vain satunnaisissa, Japanin kaltaisissa varsin eristyneissä maissa? Kun vapautemme on kerran menetetty, on sen saaminen enää koskaan takaisin hyvin epävarmaa."

Anonyymi kirjoitti...

Jiri, oletko koskaan pohtinut käytännöllisen agorismin mahdollisuuksia? FSK amerikkalaisella blogillaan puhuu aiheesta paljon ja asiaa.

http://fskrealityguide.blogspot.com/2007/09/agorist-philosophy-overview.html