keskiviikko 29. elokuuta 2012

Kannabiksen laillistaminen suojelee lapsia


Uuden tutkimuksen mukaan säännöllinen kannabiksen käyttö alle 18-vuotiaana pienentää älykkyysosamäärää. Saman tutkimuksen mukaan kannabiksen käyttö on kuitenkin turvallista yli 18-vuotiaalle. Sinällään tutkimuksen ei pitäisi yllättää ketään, sillä kehittyvien aivojen huumaaminen on kaikella maalaisjärjellä tyhmää, mutta toisaalta kannabiksella ei ole huomattu olevan juurikaan muuta haittaa aikuisille kuin se, että tekee mieli syödä suklaakakkua, vaikka lähi-Lidl on jo mennyt kiinni. Käytännössä tämä uusi tutkimus tukee siis suoraan kannabiksen laillistamista ajavien tahojen teesejä ja todistaa yhden heidän olennaisimmista pointeistaan; kannabis tulee laillistaa, jotta sitä voidaan kontrolloida yhteiskunnallisesti ja lapsia voidan suojella siltä.

Laillistaminen ei tarkoita sitä, että kannabiksen saatavuus muuttuisi vapaaksi. Päinvastoin: kannabiksen saatavuus on tällä hetkellä täysin vapaata ja laillistamalla kannabis otettaisiin juridisen kontrollin alaiseksi. Alkoholi on Suomessa laillista, mutta sitä ei tarjota vapaasti kaikille, vaan sen saatavuutta säännellään tiukasti valtiomonopolein, verotuksin, kaavoituspäätöksin ja saatavuuden rajoittamisella nuorille. Laittomia asioita julkinen valta ei taas voi kontrolloida juuri mitenkään. Sen keinot rajoittuvat puhtaasti rankaisemiseen, mikä on yksi olennaisista syistä, miksi kieltolaki ei toiminut alkoholinkaan kohdalla.

Kun kannabis on laitonta, mikään taho ei valvo tai säätele sen markkinoita edes teoriassa. Kyse on villistä lännestä, jossa mikään muu sääntö ei päde kuin se, että kannabiskaupan tulee tapahtua viranomaisilta salassa. Kannabiksen myyminen täysikäiselle on samalla tavalla kielettyä kuin aineen myyminen alaikäiselle. Se, myydäänkö ainetta täysikäiselle vai alaikäiselle on yhdentekevää kannabiksen ollessa laitonta, sillä molemmissa tapauksissa suoritetaan rikos joka tapauksessa. Laittomalle myyjälle on taloudellisesti ja juridisesti ihan sama, kenelle hän kannabista myy, oli ostajana sitten yläasteikäinen napero tai täysi-ikäinen, omasta ruumiistaan päättävä aikuinen.

Lailliselle myyjälle asia ei olisi yhdentekevää, vaan laillistetun myyjän tulisi miettiä elinkeinoaan ja sitä, että hän ei riko hänelle asetettuja sääntöjä. Laillinen bisnes joutuu noudattamaan lakia, laiton bisnes ei. Kyse on siis samasta asiasta kuin minkä vuoksi Alkoissa tarkistetaan ostajan ikä. Jos kannabiksen jakelu olisi laillista ja siten valtion kontrollissa, tulisi myyjien varmistua siitä, että he eivät jakele kannabista alaikäisille, eli sille osalle väestöstä, jolle kannabis on haitallista.

Tutkimukset, kyselyt ja tilastot ovat osoittaneet, että kannabiksen kriminalisointi ei vähennä aineen saatavuutta tai sen kysyntää. Nuoret saavat kannabista haltuunsa jopa helpommin kuin alkoholia, sillä mikään laki tai viranomainen ei valvo kannabiskauppaa. Itse asiassa kannabiksen laittomuus jopa kannustaa aineen myymiseen, koska ollessaan laitonta kannabiksen hinta nousee paljon sen todellista arvoa korkeammaksi. Laittoman kannabiksen grammahinta voi liikkua samoissa lukemissa kuin kullan grammahinta, mutta toisin kuin kulta, kannabis kasvaa pusikossa. Koska kannabis on laitonta, sitä kannattaa myydä.

Kannabiksen laillistaminen myös mahdollistaisi kannabiksen laadun kontrollin, eli jälleen suora vertaus siihen, miksi viina on laillista. Jos Tenu-Taneli menee ostamaan pullon viinaa pimeältä trokarilta, hänellä ei ole mitään keinoa varmistua aineen turvallisuudesta, vaan on hyvin mahdollista, että hyvän kännin lisäksi hän tulee sokeaksi tai kuolee. Sama kannabiksen kanssa, paitsi toki pahimmillaankaan siitä ei sokeudu tai kuole. Katukaupassa kannabikseen saatetaan lisätä painon kasvattamiseksi esimerkiksi hiuslakkaa tai muuta helposti hankittavaa, mutta esimerkiksi keuhkoille haitallista ainetta. Käytännössä monet kannabiksen terveyshaitoista johtuvat suoraan kannabiksen laittomuudesta ja noita haittoja voitaisiin minimoida, mikäli rankaisemisen sijasta lainsäädännössä pyrittäisiin turvallisuuteen.

Eräät kannabiksen olennaisimmat vaikuttavat aineet ovat THC ja CBD. THC on se osa, joka aiheuttaa ns. pilven. CBD puolestaan sisältää antipsykoottisia ominaisuuksia ja kontrolloi THC:tä siten, että se ei "mene yli". Jos kannabiksessa on runsaasti THC:tä, mutta ei juuri lainkaan CBD:tä, voi siitä seurata herkemmille ihmisille henkisiä ongelmia. Jos valtio laillistaisi kannabiksen, se voisi kontrolloida aineen kannabinoiditasoja ja varmistaa käyttäjien turvallisuuden. Kun kannabis on laitonta, kasvissa voi olla mitä aineita tahansa, eikä mikään taho valvo sen laatua. Koska kannabis on joka tapauksessa osa päihdekulttuuriamme, halusimme tai emme ja oli se laillista tai ei, olisi ehdottoman järkevää pyrkiä haittojen minimointiin moraalisen hysterian sijasta.

Päättäjät, jotka tahtovat pitää kannabiksen laittomana, todennäköisesti ajattelevat hyvää. Tosiasiallisesti kieltolaista kuitenkin aiheutuu yksipuolisesti haittoja. Koska kannabis on tutkitusti haitallista alaikäisille ja koska kannabista joka tapauksessa käytetään riippumatta sen laillisuudesta, olisi yhteiskunnan ja ennen kaikkea lapsien kannalta järkevintä, että valtio ottaisi kannabiksen kontrolliinsa nykyisten täysin vapaiden, villien ja hallitsemattomien rikollisten markkinoiden sijasta.

tiistai 28. elokuuta 2012

Turun tauti, hyvä veli -verkostot ja haista, kaupunki, pitkä vittu


Turun tauti on käsite, joka tarkoitti alunperin vanhojen, "rumien" talojen purkamista ja uusien, "kauniimpien" talojen rakentamista tilalle sekä tähän liittyvää kunnallista vehkeilyä, jossa valta oli harvojen käsissä. Sittemmin poliittisessa kielessä käsite on saanut laajemman merkityksen ja sillä tarkoitetaan yleisesti turkulaisen päätöksenteon negatiivisia ominaispiirteitä, kuten hyvä veli -verkostoja ja kähmintää. Turun kaupunki osoitti, että käsite on tasan yhtä ajankohtainen kuin sotien jälkeen. Tai no, todennäköisesti vielä ajankohtaisempaa kuin koskaan.

Turun Sanomien mukaan Turun kaupunki on syyllistynyt päälle sata kertaa julkisuuslain vastaiseen toimintaan. Kaupungin laittoman toiminnan tultua ilmi kaupunki yritti puolustella, että se on useimmiten noudattanut lakia. Sepä hienoa, Turku, mutta arvaapa vaan, mitä Suomen perustuslaki sanoo siitä, miten julkisen vallan tulisi noudattaa lakia. Suomen perustuslain 2§:n kolmannen momentin mukaan KAIKESSA julkisen vallan toiminnassa on noudatettava lakia, eli lain noudattaminen useimmiten ei riitä. Vaikka lakia noudatettaisiin suurimman osan ajasta, lain rikkominen toista sataa kertaa tarkoittaa, että rikollinen toiminta on järjestelmällistä. Kyse ei ole pikku lipsahtelusta, vaan systemaattisesta rikollisuudesta.

Turun kaupungin julkisuuslain vastainen toiminta on koskenut pääasiassa hankintoja ja palkkausta. Käytännössä kyse on siis ollut juuri niistä asioista, joihin niin sanotut hyvä veli -verkostot yleensä liittyvät. Hyvä veli -verkostolla tarkoitetaan epävirallista päätöksentekoa, jossa esimerkiksi päättäjä ja yrityspamppu sopivat keskenään, että jos päättäjä suosii pampun yritystä verorahoilla tehtävissä julkisissa hankinnoissa, yrityspamppu tekee myöhemmin puolestaan päättäjälle jonkin vastaavan palveluksen. Korruptiota Suomessa tutkivan ja vastustavan Transparency Suomi ry:n tilaaman tutkimuksen mukaan hyvä veli -verkostot ovat Suomen yleisin korruption muoto. Koska hyvä veli -verkostot ovat yleensä korostetun epävirallisia, niistä jää harvemmin kiinni. Turun kaupungin rikokset ovatkin harvinaisuus, koska ne tulivat julki.

Epäilemättä hyvä veli -verkostojen pitkän linjan asiantuntija Esko Ahon mukaan hyvä veli -verkostot ovat mahdollisuus. Todellisuudessahan näin ei ole, paitsi niille päättäjille ja muille tahoille, joita hyvä veli -verkostot suoraan hyödyttävät. Kansalaisille se, että hankinnat tehdään salassa tai kilpailutusta ei hoideta loppuun saakka, on puhtaasti ja yksipuolisesti tappio. Salainen päätös tarkoittaa sitä, että äänestäjillä ei ole demokratiaan ehdottomasti kuuluvaa mahdollisuutta tarkkailla, miten heidän mandaatillaan toimivat päättäjät heidän verorahojaan käyttävät, eli he eivät voi arvioida, onko toiminta hyvää vai huonoa. Kun kilpailutusta ei hoideta loppuun, eivät veronmaksajat saa parasta mahdollista ja halvinta lopputulosta, vaan sen, mikä hyödyttää hyvä veli -verkostoja eniten riippumatta laadusta tai hinnasta.

Julkisuus on yksi demokratian tärkeimmistä kulmakivistä. Kaikki päättäjien demokraattinen vastuu perustuu siihen, että äänestäjät tietävät, mitä päättäjät tekevät. Jos äänestäjät eivät tiedä päättäjien puuhastelusta, äänestämisestä tulee pelkkää arvailua ja näennäisdemokraattinen muodollisuus. Jotta äänestäjillä on mahdollisuus tarkkailla, noudattavatko päättäjät äänestäjille vaaleissa antamiaan lupauksia, päätöksien tulee olla ehdottomasti niin julkisia kuin mahdollista. Julkisuuslaki on nimenomaan tätä demokratian ehdotonta edellytystä suojeleva laki. Julkisuuslain rikkominen on rikos itse kansanvaltaa kohtaan. Se on pikkasen isompi rikos kuin joku rumasti kirjoittaminen Internetissä. Kyse on suoraan demokratian kasvoille kusemisesta.

Jos minä ajaisin viikon vuodesta kännissä, mutta muuten olisin ratissa selvinpäin, olisin silti rattijuoppo. Jos joku lapsi jäisi alle, ei hirveästi helpottaisi se, että suurimman osan ajasta olisin selvinpäin. Sama Turun kaupungin toiminnan kanssa. Todellista vahinkoa on jo käynyt riippumatta siitä, että lakia noudatetaan suurimman osan ajasta. Turun päättäjien ja virkamiesten tulee ottaa vastuu teoistaan. Vastuun ottaminen ei tarkoita puolustautumista sillä, että lakia ei rikota joka kerta, vaan sitä, että selvitetään tarkasti, miksi näin on käynyt ja tehdään tarkka ja selvä suunnitelma, ettei näin enää "pääse" tapahtumaan. Tämän jälkeen syylliset voisivat vielä läpällä mennä ensi kesänä Keskiaikamarkkinoilla jalkapuuhun kakaroiden naurettavaksi. Se olisi hienoa.

maanantai 27. elokuuta 2012

Kunnanvaltuustojen kokoukset tulee näyttää suorana Internetissä


Arvatkaapa, mikä on tosi tyhmää. Se, että Turun kunnanvaltuuston kokouksia ei näytetä netissä, vaikka se ei maksa kuin nappeja; minimissään videokameran ja nettiyhteyden hinnan. Helsingissä kunnanvaltuustojen kokoukset näytetään suorana lähetyksenä Internetissä. Raisiossa kokouksia on näytetty jopa paikallistelevisiosta. Turussa tällaista mahdollisuutta ei ole. Tämä siitä huolimatta (tai juuri sen vuoksi), että kokousten näyttäminen suorana luo päätöksentekoon valtavasti avoimuutta.

Kun Turussa päätettiin sairaanhoitoon tehtävistä leikkauksista, kaupunginvaltuuston eteen kokoontui mielenosoitus vastustamaan päätöstä. Kokouksen alettua suuri joukko turkulaisia pyrki valtuustorakennukseen seuraamaan päätöksentekoa, mutta valtuustorakennuksen yleisöaition tilat olivat liian pienet ja monet jäivät ulkopuolelle. Mahdollisuus seurata heidän oikeuksiaan koskevaa päätöksentekoa evättiin siis monilta turkulaisilta puhtaasti siksi, että kaupunki ei ollut varautunut. Kokouksien lähettäminen Internetissä ratkaisee tällaiset ongelmat kertaheitolla ja antaa kaikille mahdollisuuden seurata kokouksia, vaikka kokous kiinnostaisi niin monia, että penkit paikanpäällä loppuisivat. Se myös tekee kokousten seuraamisesta helppoa. Kokouksia voi seurata esimerkiksi tietokoneella tai jopa kännykällä ilman, että kiinnostuneiden tulee vaivautua edes poistumaan asunnostaan. Pieni muutos laskee jokaisen kynnystä valvoa demokraattista prosessia ja päättäjien toimintaa.

Teoriassa demokratia toimii siten, että asian puolesta ja sitä vastaan esitetään argumentteja ja lopulta jokainen äänestää, mitkä argumentit olivat parhaat ja vakuuttavimmat. Käytännössä kunnanvaltuuston päätöksenteko Turussa toimii siten, että kun valtuutettujen läsnäolo on merkitty, valtuutetut lähtevät kahvioon höpöttelemään jonninjoutavuuksia tai alkavat selata Facebookista kuvia kissoista. Vasta, kun on aika äänestää, valtuutettuja alkaa kiinnostaa olla kokouksessa mukana kahvion tai Facebookin sijaan. Demokraattisen keskustelun sijasta edustajat eivät siis monesti kunnioita vastapuolta edes sitä vertaa, että vaivautuisivat kuuntelemaan heidän argumenttinsa, vaan he ovat jo tehneet päätöksensä valmiiksi ja puheet ovat lähinnä muodollisuus ja teatteria. Mikäli valtuustojen kokoukset lähetetään suorana Internetiin, kynnys lähteä huittelehtimaan kesken päätöksenteon kasvaa ja kansalaiset voivat valvoa päättäjiä paremmin.

Psykologisesti ihmiset toimivat "paremmin", kun he kuvittelevat, että heitä tarkkaillaan. Vuosien ajan Melissa Bateson Newcastlen yliopistosta oli pitänyt psykologian laitoksen kahvilassa laatikkoa, johon ihmiset maksoivat kahviosta ottamansa kahvit ja keksit. Bateson otaksui, että ihmiset toimivat rehellisemmin, jos he tuntevat, että heidän tekemisiään seurataan kuin jos he tuntevat olevansa vapaita tarkkailusta. Testatakseen hypoteesiaan Bateson laittoi maksulootan päälle bannerin, jossa oli viikottain vaihtuva kuva. Vuoroviikoin kuvana oli nippu kukkia, vuoroviikoin ominaisuuksiltaan vaihteleva silmä. Bateson huomasi, että viikkoina, joina bannerissa oli silmä, ihmiset maksoivat maksulootaan keskimäärin jopa kolme kertaa enemmän kuin viikkoina, jolloin bannerissa oli vain kukkia. Bateson katsoi, että oli hyvin epätodennäköistä, että ihmiset tietoisesti kuvittelivat, että heitä tarkkailtaisiin, sillä kahvio oli järjestetty siten, että kenenkään ei ollut mahdollista nähdä, maksoiko hän vai ei. Bateson päätteli, että kyse oli eräänlaisesta henkisestä refleksistä. Ihmiset toimivat automaattisesti moraalisemmin, kun he alitajuisesti kuvittelevat, että heitä tarkkaillaan.

Tietoisuus kameran läsnäolosta ja siitä, että päätöksenteko lähetetään suorana kaikille toimii samalla tavalla, mutta vielä tehokkaammin. Batesonin kokeessa pelkkä alitajuinen, todellisuuteen perustumaton kuvitelma tarkkailusta sai ihmiset maksamaan jopa kolme kertaa enemmän kuin mitä he maksoivat ilman silmää. Kun kunnanvaltuustojen kokoukset kuvataan ja ne lähetetään Internetiin, kyse ei ole pelkästä alitajuisesta refleksistä, vaan kuka tahansa voi oikeastikin tarkkailla päättäjiä tai myöhemmin tarkistaa, mitä kokouksessa on tapahtunut. Mahdollisuus tarkkailla päättäjiä parantaa päätöksenteon laatua painostamalla päättäjät tunnollisempaan ja moraalisempaan toimintaan.

Demokratia toimii sitä paremmin, mitä paremmat edellytykset kansalaisilla on valvoa päättäjien toimintaa ja itse päätöksentekoprosessia. Koska elämme aikaa, jolloin jopa ala-asteikäisiltä kakaroilta löytyy taskustaan puhelin, jolla voi kuvata HD-tasoista kuvaa, on suorastaan noloa, että modernia teknologiaa ei juuri hyödynnetä demokratian laadun parantamisessa. Turkuun ja kaikkiin muihin kuntiin, joissa valtuustojen kokouksia ei vielä lähetetä Internetissä, on asennetta mahdollisimman nopeasti järjestelmät kokouksien suoraa lähettämistä varten. Mahdollisuus seurata päätöksentekoa on minimioikeus demokratiassa.

lauantai 18. elokuuta 2012

Ihmisoikeudet ovat demokratian välttämätön edellytys ja oikeutus


Venäläinen punk-bändi Pussy Riot tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen yhtyeen pidettyä presidentti/tsaari Vladimir Putinia pilkkaavan esityksen moskovalaisessa kirkossa. Tuomio oli luonnollisesti ihmisoikeudellisten periaatteiden vastainen ja hyvin kyseenalainen länsimaisessa demokratiassa, ja oikeudenkäynti olikin herättänyt valtavasti huomiota jo ennen kuin tuomiota oli julistettu. Kansainväliset ja suomalaiset tahot ovat kovaan ääneen kritisoimassa tuomiota - ja tietysti syystä. Tässä kritiikissä kuitenkin unohdetaan helposti se, että Suomi itse on kaikkea muuta kuin ihmisoikeuksien mallivaltio. Siinä missä venäjällä tuomitaan kahdeksi vuodeksi kirkossa riehumisesta ja vallanpitäjien pilkkaamisesta, Suomessa Internet-häirikkö Seppo Lehto tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi hänen kirjoiteltuaan virkamiehiä ja poliitikkoja loukkaavia blogeja Internetiin. Venäjällä saa siis pienemmän tuomion siitä, että fyysisesti riehuu kirkossa haukkumassa vallanpitäjiä kuin mitä Suomessa saa, kun riehuu virtuaalisesti Internetissä haukkumassa vallanpitäjiä. Ihmisoikeudet eivät todellakaan toteudu Suomessakaan, mikä on valitettavan helppoa unohtaa näennäislintukodossamme.

Suomessa tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia ja viranomaisten ihmisoikeuksista piittaamatonta toimintaa jatkuvasti. Siis ihan koko ajan. Ilman asunnonhaltijan lupaa asuntoon tunkeutuneet poliisit yrittävät venkoilla asunnonhaltijaa oikeudelliseen edesvastuuseen siitä huolimatta, että asunnonhaltijaa suojaa kotirauha, mutta yksityisyydensuoja ei suojaa poliiseja heidän toimittaessaan virkatehtäviään. Parikymmentä vuotta poliisina toiminut henkilö puolestaan paljasti Helsingin Sanomien Nyt-liitteelle, että poliiseilla on tapana muun muassa pahoinpidellä kiinniotettuja maijan takaosiossa tai suihkuttaa heidän päälleen pippurisumutetta seinän takaa. Alaikäistä poikaa oli täräytetty taser-etälamauttimella, vaikka hänet oli jo tehty vaarattomaksi. Tuomioistuimet edellyttävät Internet-operaattoreita sensuroimaan The Pirate Bayn, vaikka Suomen perustuslaki kieltää ehdottomasti ennakkosensuurin. Nämä eivät ole yksittäistapauksia, vaan Suomen julkisen vallan ihmisoikeuksista piittaamaton toiminta on todettu kansainvälisellä tasolla asti.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Euroopan neuvoston alainen tuomioistuin, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Nimestään huolimatta tämä Euroopan neuvosto tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei liity Euroopan unioniin, vaikka monet sekoitavatkin ne toisiinsa. Euroopan ihmisoikeussopimusta ja siihen liittyvää ihmisoikeustuomioistuinjärjestelmää pidetään yleensä yhtenä maailman parhaista ja tehokkaimmista ihmisoikeuksia valvovista elimistä. Tämä ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut Suomen ihmisoikeusrikkomuksista useammin kuin kaikki muut Pohjoismaat yhteensä. Väkilukuun suhteutettuna Suomi saa enemmän ihmisoikeusloukkauksia kuin naapurimaamme Neuvostoliitto.

Ihmisoikeudet ovat demokratialle välttämättömiä ja ne kulkevat kansanvallan kanssa välittömästi käsi kädessä. Jos ihmisiltä kielletään esimerkiksi sananvapaus, ihmiset eivät voi muodostaa tai ilmaista mielipiteitään vapaasti, mikä on demokraattisen keskustelun kulmakivi. Jos ihmiseltä kielletään oikeus opetukseen, hänen mahdollisuutensa hankkia demokraattisen mielipiteenmuodostuksen kannalta välttämätöntä tietoa on olennaisesti rajoittunut. Ehdottomalla ennakkosensuurin kiellolla taas pyritään poistamaan demokratialle välttämättömän tiedonvälityksen esteitä ja niin edelleen. Käytännössä kaikki perus- ja ihmisoikeudet liittyvät suoraan tai välillisesti demokratiaan ja siihen, milloin vapaa mielipiteenmuodostus on aidosti mahdollista.

Koska ihmis- ja perusoikeudet ovat demokratialle välttämättömiä, päätökset ja lait ovat demokratiassa hyväksyttäviä ja legitiimejä ainoastaan, mikäli ihmisoikeudet aidosti toteutuvat. Mikäli julkinen valta ei kunnioita ihmisoikeuksia, sillä ei ole moraalista oikeutta edellyttää kansalaisia noudattamaan sen asettamia lakeja tai sääntöjä. Julkinen valta, joka ei noudata ihmisoikeuksia, ei ole oikeutettua julkista valtaa, eikä tällaisen julkisen vallan asettamien sääntöjen rikkominen tai nodattamatta jättäminen ole eettisesti mitenkään väärin. Jotta julkinen valta säilyttää oikeutuksensa olla olemssa, se ei voi yksipuolisesti vaatia kansalaisia tottelemaan sitä, vaan myös  sen on noudatettava lakia. Koko julkisen vallan oikeutuksen ja kansalaisten yleisen lainkuuliaisuuden ja julkisen vallan kunnioituksen kannalta on välttämätöntä, että julkinen valta noudattaa ihmisoikeuksia. Jos julkinen valta ei kunnioita kansalaisten oikeuksia, vallankumouksesta tulee kansalaisvelvollisuus.

Suomen perustuslain mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Suomella on perustuslaillinen velvollisuus pyrkiä parantamaan ihmisoikeustilannetta koko maailmassa. Suomi voi onnistua tässä perustuslaillisessa tavoitteessaan ainoastaan, mikäli se itse toteuttaa ihmisoikeuksia omien rajojensa sisäpuolella. Niin pitkään kuin Suomi on toistuvasti ihmisoikeustuomioistuimessa saamassa langettavia tuomioita, Suomi ei voi esittää olevansa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio. Jos valtio ei noudata ihmisoikeussopimuksia, ei sen kritiikki ihmisoikeusloukkauksia kohtaan ole varteenotettavaa. Se on sama kuin jos luokan pientä rillipäätä välitunneilla hakkaava kovis olisi iltapäivälehdessä avautumassa, miten koulukiusaamiselle on saatava välittömästi stoppi.

Jotta Suomi voi ajaa ihmisoikeuksia rajojensa ulkopuolella, sen on ensin varmistettava, että ihmisoikeusloukkauksia ei tapahdu jatkuvasti sen rajojen sisäpuolella. Martin Luther King jr:n sanoin epäoikeudenmukaisuus missä tahansa on uhka oikeudenmukaisuudelle kaikkialla. Venäläisten ihmisoikeusloukkausten kritisointi ei ole mitenkään jaloa, mikäli samaan aikaan ei pyritä systemaattisesti tekemään töitä sen eteen, että ihmisoikeusloukkauksia ei tapahdu Suomessa. Sen lisäksi, että meidän tulee taistella ihmisoikeuksien kansainvälisen toteutumisen vuoksi, meidän on ennen kaikkea taisteltava sen puolesta, että ihmisoikeudet toteutuvat paikallisesti.

Ihmisoikeudet ovat Suomessa retuperällä. Ihmisoikeuksien laittaminen kuntoon on ensisijaisen tärkeää, koska koko demokraattisen järjestelmän oikeutus perustuu suoraan ihmisoikeuksiin. Julkinen valta, joka ei kunnioita ihmisoikeuksia, kirjaimellisesti kerjää vallankumousta ja myös ansaitsee sen. Yksi äärimmäisen tärkeä askel perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamisessa on perustaa Suomeen perustuslakituomioistuin, jollainen löytyy normaaleista länsimaisista demokratioista, mutta jostain lähinnä profeettojen ja Juhan af Grannin ymmärtämästä syystä ei Suomesta. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yksiselitteisesti välttämätöntä, jotta julkinen valta voi hankkia takaisin oikeutuksensa ja luotettavuutensa tai jotta Suomi voi edes teoriassa tehdä mitään aitoa työtä ihmisoikeuksien kansainvälisen toteutumisen vuoksi.