sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Moraali ja syrjintä ihmisen DNA:ssa

Moderni ihminen on luonnostaan melko kurja olento. Olemme väkivaltainen laji, joka on onnistunut luomaan yhteiskunnan, joka on liian suuri ja monimutkainen meille itsellemme hallittavaksi. Tasapainottelemme tyrannian ja jumaluuden välillä ja jopa yrittäessämme tehdä hyvää saamme yleensä aikaiseksi vain kärsimystä. Ihminen on kateellinen ja katkera elukka, joka juonittelee, haalii valtaa, puukottaa selkään ja on valmis uhraamaan sekä planeetan että lajinsa väliaikaisen hyvinvointinsa alttarilla. Pahinta ihmisen kohtalossa on se, että suuri osa kaikesta pahuudesta ja julmuudesta on ihmisessä sisäsyntyistä; se on kirjoitettu siihen biologiseen ohjeeseen, jonka perusteella ihminen rakentuu. Blogini aihepiirien vuoksi käytän tästä esimerkkinä syrjintää.

Coloradon yliopistolla professorina toiminut Phyllis Katz tutki 100 tummaihoista ja 100 valkoihoista lasta heidän elämänsä ensimmäisinä kuutena vuotena. Tuon kuuden vuoden aikana hän testasi lapsia yhdeksän eri kertaa saadakseen selville, miten lapset reagoivat rodullisiin eroihin eri ikävuosien aikana. Lasten ollessa kuusi kuukautta vanhoja, Katzin tutkimusryhmä näytti vauvoille valokuvia eri värisistä ihmisistä. Katzin ryhmä huomasi, että vauvat katsoivat vanhemmistaan poikkeavan rotuisten ihmisten kuvia merkittävästi pidempään kuin vanhempiensa rotuisia ihmisiä. Lasten ollessa kolme vuotta Katz näytti lapsille toisten lasten kuvia ja kysyi, keiden kanssa lapsi tahtoisi mieluiten olla ystävä. 86% valkoisista lapsista valitsi mieluiten ystävikseen muita valkoisia lapsia. Lasten ollessa viisi- ja kuusivuotiaita Katz antoi lapsille pakan kortteja, joissa oli piirrettyjä kuvia erilaisista ihmisistä. Katz ohjeisti lapsia jakamaan kortit miten ikinä he vain tahtovat. 68% lapsista jakoivat kortit rodun perusteella, siinä missä vain 16% lapsista jakoi kortit sukupuolen perusteella. Vaikka Katzin tutkimus ei koskenut suoraan syrjintää, se osoitti, että tapa jakaa ihmiset lokeroihin rodun perusteella oli geneettistä, ei pelkästään sosiaalinen konstruktio.

Duken yliopiston tutkija James Moody, joka on erikoistunut tutkimaan, miten kasvuikäiset muodostavat ja ylläpitävät sosiaalisia verkostoja, analysoi 112 eri koulusta yli 90 000 teinin antamia tietoja. Moody pyysi oppilaita nimeämään viisi heille läheisintä nais- sekä miespuolista kaveriaan, minkä jälkeen hän yhdisti nimet etnisyyksiin ja vertaili oppilaideen eri rotuisten ystävyyssuhteiden määrää koulun keskimääräiseen monimuotoisuuteen. Moody huomasi, että mitä (etnisesti) monimuotoisempi koulu oli, sitä enemmän lapset harjoittivat itsesegregaatiota ja sitä enemmän he muodostivat ryhmiä rotujensa perusteella. Moody laajensi tutkimustaan ja otti käsiteltäväkseen tilastotietoa myös erilaisista oppilaiden harrastamista aktiviteeteista, kuten liikunnasta. Sama ilmiö toistui; mitä enemmän rodullista monimuotoisuutta, sitä selvemmin oppilaat muodostivat rodullisesti homogeenisiä ryhmiä. Monietnisyys lisäsi syrjintää, ja jopa ilman monietnisyyttä ihmisellä näytti olevan taipumusta suosia omaa rotuaan.

Professori Richard Dawkinsin popularisoima teoria itsekkäästä geenistä tukee tutkimuksessa tehtyjä löytöjä. Teorian mukaan ihminen suhtautuu toisiin ihmisiin luonnostaan sitä paremmin, mitä läheisempää sukua nämä ovat ihmiselle. Syynä tähän on se, että evoluutiota eivät ohjaa yksilöiden itsesuojelu- ja lisääntymisvaisto, vaan geenien tarve levittäytyä mahdollisimman laajalle mahdollisimman tehokkaasti. Tämä merkitsee sitä, että geenin kannalta on kannattavaa saada yksilö uhraamaan itsensä, jos siitä seuraa esimerkiksi se, että kolme kappaletta hänen veljiään jää henkiin. Uhraamalla yksilön geeni saa suuremman määrän itseään säilymään hengissä, sillä kahdessa veljessä on yhteensä enemmän yksilön geenejä kuin yksilössä itsessään. Suuremmassa mittakaavassa tämä merkitsee sitä, että geenit ihmisen sisällä pyrkivät saamaan ihmisen suosimaan niitä, jotka ihminen katsoo läheisimmiksi geneettisiksi sukulaisikseen.

Pelkkä ryhmiin lokerointi itsessään ei merkitsisi muuta kuin kuriositeettia, jolla on tiettyä selitysarvoa puhuttaessa ihmisten sosiaalisista ryhmistä. Ihmisellä kuitenkin näyttäisi olevan myös sisäsyntyinen tapa ryhtyä rakentamaan ennakkoluuloja lokerointien pohjalta. Ryhmä Virginian yliopiston tutkijoita teki pienen testin, jossa oppilaat jaetaan "työnantajiin" ja "työntekijöihin". Työntekijät puolestaan jaettiin vihreisiin ja violetteihin ryhmiin. Ensimmäisessä osassa koetta työntekijät saivat päättää, käyttävätkö he virtuaalirahaa hankkiakseen "koulutuksen", joka auttaisi heitä suoriutumaan "testistä". Testi oli puhtaasti tuuripeli, jossa jokainen osanottaja sai sattumanvaraisen numeron. Ne oppilaat, jotka olivat hankkineet "koulutuksen", saivat todennäköisemmin parempia numeroita kuin ne, joilla ei ollut koulutusta. Tämän jälkeen työnantajat saivat valita, ottavatko he työntekijän töihin. Ainoat tiedot, joiden pohjalta työnantajat saivat tehdä päätöksensä, olivat työntekijän tulos testissä sekä työntekijän ryhmän väri. Peliä pelattiin tältä pohjalta 20 kierrosta.

Jos esimerkiksi vihreät ryhmänä sijoittivat vähemmän koulutukseen tai sattuivat tuurilla saamaan huonompia tuloksia kuin violetit, alkoi tämä vaikuttaa hyvin nopeasti työnantajien palkkauspäätöksiin. Työnantaja otti ennemmin violetin kuin vihreän riippumatta siitä, oliko vihreä panostanut koulutukseen vai ei. Tästä muodostui nopeasti itseään ruokkiva noidankehä, jossa "syrjitty ryhmä" ei panostanut yhtä paljon koulutukseen, koska koulutuksen hankkimisella ei näyttänyt olevan mitään väliä sen kannalta, otettiinko heidät töihin vai ei. Puolestaan yksi "suositun ryhmän" jäsenistä päätti, että hän panostaa koulutukseen vain sen verran, että hänen ryhmänsä pysyy suosittuna, mutta aina silloin tällöin hän jättää panostamatta ja ratsastaa läpi puhtaasti ryhmään kuulumisensa perusteella. Tutkimus osoitti, että pienetkin tilastolliset erot voivat saada aikaiseksi olennaisia muutoksia ihmisen käyttäytymisessä ja suhtautumisessa ryhmään, olivat nämä erot ansaittuja tai eivät.

Suosiva suhtautuminen omaa ryhmää kohtaan ja tietty alttius syrjivälle käytökselle ovat ihmiseen sisäänrakennettuja ominaisuuksia. Ennakkoluulot kuuluvat ihmisen lajityypilliseen käyttäytymiseen ja niillä on vankka evolutiivinen perusta. Tätä ei kuitenkaan pidä ymmärtää siten, että syrjintä olisi hyväksyttävä asia siksi, että se on luonnollinen asia. Tämän kuvitteleminen on yksi muoto naturalistisesta virhepäätelmästä, jossa "oikea" ja "väärä" pyritään johtamaan jostain fyysisessä maailmassa tapahtuvasta ja olevasta ilmiöstä, jonka voi havaita empiirisesti. Mielivaltainen syrjiminen tai ihmisen kohtelu puhtaasti ryhmänsä jäsenenä ei ole ole moraalisesti hyväksyttävää toimintaa, vaikka mekanismit, joille ennakkoluulot rakentuvat, onkin koodattu jo itse ihmiskunnan DNA:han. Ihmisen lajityypillinen käyttäytyminen ei ole monesti erityisen inhimillistä.

Luonnollisesti tätä ei pidä tulkita myöskään toiseen suuntaan virheellisesti. Nimittäin se, että ihmisen geeneihin kuuluu tiettyjä omaa ryhmää suosivia ja ennakko-oletuksia luovia koneistoja, ei tarkoita, että kaikki, tai edes suurin osa ihmisistä antautuisi näille koneistoille. Se ei myöskään tarkoita, että ihmisen pitäisi aivopestä itsensä hyväksymään kaikki maailmassa tapahtuva paska vain siksi, että ei vahingossakaan syyllistyisi syrjintään. Suuri osa ihmisistä tiedostaa sen, mikä on oikein ja mikä on väärin, vaikka heidän geenit eivät sitä tekisikään. Inhimilliseen perusluontoon kuuluu kyky nousta omien biologisten puutteidensa yläpuolelle ja hallita itse sitä, mitä esihistorialliset, apinaesi-isiltä periytyneet vaistot pyrkivät ohjaamaan. Ihminen voi ylittää oman ruumiinsa ja biologisen mielensä heikkoudet niillä samoilla sisäsyntyisillä kyvyillä, joihin nämä kahleetkin perustuvat.

Ihminen tappaa huvikseen, raiskaa ja käy sotaa. Tässä suhteessa ihminen ei eroa muista eläimistä. Ahmat tappavat huvikseen, delfiinit raiskaavat ja apinat käyvät sotaa. Toisin kuin ahmat, delfiinit tai apinat, ihminen kuitenkin voi luonnolleen jotain. Ihminen voi valita, antautuuko hän eläimellisille vaistoilleen vai ei. Se, mitä me pidämme "pahana", on usein vain ihmisen eläimellisyyttä ja kyvyttömyyttä hallita sitä. "Paha" ihminen on keskenkasvuinen ihminen, joka on oman alkeellisen biologiansa ja yksinkertaisten viettiensä vanki. Ihmisen kyky nousta oman eläimellisyytensä yläpuolelle on sen ydin, jota ihminen kutsuu moraaliksi. Kuolema, suru ja ennakkoluulot ovat geeneihimme kirjoitettu kohtalo, mutta me voimme vapautua niistä. Muuta meidän ei tarvitse tehdä kuin ylittää itsemme.

"Ihminen on jotain, joka on ylitettävä."
- Friedrich Nietzsche

32 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jiri, taas pitää kehua. Pohdittua tekstiä riittävällä rautalangalla esitettynä. Tätä tarvitaan, joten on hienoa, että näet sen kirjoittamisen vaivan.

Anonyymi kirjoitti...

Rasismi on ihmisen sisään rakennettu suojamekanismi vähänkuin näläntunne tai hengitysrefleksi. Rasismi on siis osa ihmistä eikä sitä voi ottaa pois muutenkuin poistamalla palan aivoja.

Anonyymi kirjoitti...

Rasismi ei ole mielipide ja
pahuutta on olla suojelematta rakkaimpiaan (so. geneettisesti läheisimpiään),
mistä
päästään ylläolevan mielipiteen hienosäätöön, että viheliäisintä pahuutta on petos omiaan kohtaan. Terveisiä tonteille ja braxeille.

Anonyymi kirjoitti...

...vaikka eihän kirjoituksesi koko sisältö näköjään kovin helpolla perille asti mene.

Bu Jinrui kirjoitti...

Kirjoituksesi on varmaan totta. Näyttöä on kummipojan 2 v. päiväkotikäyttäytymisestä 1980-luvulta, siis ajalta ennen nettikiihottamista.

Mutta oma empiirinen kokemus todistaa myös, että sukukypsässä iässä se erimaalainen vastakkaisen sukupuolen edustaja kiihottaa ihan päinvastaisessa lähestymistarkoituksessa...

Anonyymi kirjoitti...

Tuli tästä tekstistä mieleeni kysyä, että mitä mieltä mahdatte olla eugeniikasta ja transhumanismista, herra Keronen?

Jiri Keronen kirjoitti...

Anonyymi2: Vaikka rasismi olisi kuinka luonnollista, se ei tarkoita, että se tekisi siitä jollain tavalla hyväksyttävää. Myös taipumus väkivaltaiselle käytökselle on geneettistä, kuten myös esimerkiksi alkoholismi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne olisivat siksi jollain tavalla hyvä juttu. Vaikka sitä ei välttämättä voikaan poistaa ihmisestä, on ihmisellä potentiaali kasvaa sen yli. Ihminen osaa kyllä välittää läheismmistään ja rakkaimmistaan myös ilman biologista taipumusta luoda ennakkoluuloja, jotka eivät monesti vastaa todellisuutta.

Anonyymi5: Eugeniikka on pyllystä. Tosin eugeniikka pitää myös määritellä, koska se on aika hämärä ja useilla eri tavoilla käytetty käsite. Määrittelen eugeniikan julkisen vallan harjoittamana systemaattisena geenipoolin muokkaamisena siihen suuntaan, joka julkisen vallan mielestä on parasta (esimerkiksi natsien rotuopit). Eli vaikka se, että naaras valitsee alitajuisesti mahdollisimman vahvan ja terveen koiraan on tietyllä tavalla geenipoolin jalostusta, ei se ole eugeniikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä, koska se ei ole julkisen vallan toimintaa. Julkisella vallalla ei ole mitään asiaa määrätä ihmisten perimästä.

Transhumanismi puolestaan on ihan mielenkiintoinen ajatus. Homo sapiens ei tule olemaan lajina olemassa ikuisesti, vaan ennemmin tai myöhemmin se käy totaalisen vanhentuneeksi muuttuneeseen maailmaan nähden. Jos vaihtoehtona ovat joko yksiselitteinen sukupuutto ja uudella lajilla korvautuminen tai sitten se, että ihminen ryhtyy itse hallitsemaan evoluutiotaan, näkisin kakkosvaihtoehdon huomattavasti paremmaksi. Transhumanismissa yksilön yksilönvapaus ja kyky määrätä kasvaa myös yksilön omien geenien yli.

Matti kirjoitti...

Jep. Jokaisessa meissä asuu pieni razisssti. Onko rasismi kuitenkin oikea termi? Ihminen jakaa itsensä ja toiset ihmiset ryhmiin ihan alitajuisesti ja huomaamattaan. Läheskään aina kyse ei ole ihonväristä. Sisäryhmään samaistutaan ja sen tekemisiä puolustellaan. Ulkoryhmästä muodostetaan stereotyyppisiä käsitteitä. Ateistien mielestä uskovaiset ovat aika tyhmiä lampaita. Uskovaisten mielestä ateistit ovat omahyväisiä paskiaisia. Nuivien mielestä monikulttuuria kannattavat ovat vihervasemmistolaisia haihattelijoita. Monikulttuurin kannattajien mielestä mielestä nuivat ovat äärioikeistolaisia rasistisia kakannakkaajia. jne. Kaikki syrjivät toisia ryhmiä. Myös monikulttuurin kannattajat. Eritoten monikulttuurin kannattajat, koska heille nuivien syrjiminen on nykyisessä poliittisessa ilmastossa sallittua ja siihen jopa kannustetaan.

Taustalla pyörii pitkälti tämä ihmisten laumasieluisuus. Ryhmään liittyessään ihminen alkaa omaksua ryhmän tapoja. Jälkikäteen ajateltuna kakarana itsekin vaihdoin pukeutumistani ja musiikkihyllyni sisältöä nimenomaan kaveripiirini takia. Kukaan meistä ei ole immuuni tälle, tai jos onkin, niin evoluutio karsii tämän epäsosiaalisen yksilön aikanaan suvun jatkamisen jatkumosta. Ihminen on laumaeläin.

Jiri Keronen kirjoitti...

Matti: Meikäkään ei usko, että kyseessä on lähellekään aina rasismi. Siksi en käyttänytkään kirjoituksessa sanaa "rasismi", vaan pelkästään termejä kuten "syrjintä" ja "ennakkoluulot", jotka käsittelevät laajemmin suhtautumista erilaisia ryhmiä kohtaan.

Hope kirjoitti...

Tähän mennessä olen kyllä pitänyt herra Kerosen teksteistä oikein paljon, mutta nyt oli semmoinen teksti mitä en voi allekirjoittaa.

En todellakaan usko että ihmisen syrjintä ja paha käyttäytyminen johtuu geeneistä, vaan ennemminkin ympäristötekiöistä. Tieteellä ei ole mitään todistetta että olisi jokin paha geeni olemassa. Myöskin nuo esimerkki tutkimuksesi ei todista juurikaan mitään geeneistä, vaan pikemminkin juuri kuinka ympräristö on muokannut käyttäytymistämme. Ihminen tekee pahoja asioita koska järjestelmä opettaa meitä, että tekemällä näin menestyt. Ei ihmiset sodi koska geenimme pakkoittavat meitä siihen vaan koska siitä saa taloudellisia hyötyjä.

Jos esimerkiksi herra Keronen olisi heti syntymänsä jälkeen kuljetettu Iraniin palvoisi hän allahia eläen islamin uskon alla, koska hän ei olisi nähnyt muuta kun tämän vaihtoedon.

Eläimet jotka sotivat tai tappelevat keskenään saattavat tehdä näin geeniensä takia, mutta itse näkisin että he tekevät näin johtuen niukkuudestä. Jos ravintoa on vähän vain vahvin saa syödä laumassa kunnolla ja nälissään elämet tappelevat ruuasta.

Esim. Apina on kuolemassa nälkään kunnes näkee banaanin. Apina kurottuu banaaniin, jolloin toinen apina yhtäaikaa kurottuu banaaniin. On täysin luonnollista että apinoiden geenit sanovat että henkeni riippuu tuosta banaanista joten on taisteltava. Jos poistaisimme niukkuuden ja molemmat apinat saisivat ruokaa milloin vain he tuskin taistelisivat.

Ihmiset ovat hyvin erilaisia kuin muut tässä maaplaneetalla, sillä kykenemme luovaan ajatteluun. Me elämme myös niukkuudessa sekä järjestelmässä jossa menestyy vain tönimällä muita kumoon. Näin ollen koko taloudellinen järjestelmä näkyy ihmisten käyttäytymisenä ja muiden kanssaihmisten huonona kohteteluna.

Itseasiassa talousjärjestelmä jossain määrin "kannustaa" olemaan "omanlaistensa" seurassa eli köyhät keskenään ja rikkaat keskenään yms. Joten syrintäkin on vain aivan normaalia reagointia ympäristöstä oppituihin käyttäytymismalleihin.

Mielestäni on aivan turha syyttää geenejä meidän huonoista kohteluista muita kohtaan tai että geenimme pakottavat meidät sotaan! Karkeasti sanottuna ympäristötekiät vaikuttavat käyttäytymiseen n.80%. Tuossa vielä linkki missä Peter Joseph yrittää kertoa samoja asioita Alex Jonesille: http://www.youtube.com/watch?v=RR0oizAXL3I&feature=related

Jiri Keronen kirjoitti...

Sinällään olen talousjärjestelmäasiasta samaa mieltä. Se ei kuitenkaan ole kuin yksi osaselitys asiasta, minkä lisäksi talousjärjestelmä itsessään heijastaa ihmisen luontaista tarvetta haalia itselleen asioita.

Vaikka osa kokeista on mahdollista selittää yksinomaan ympäristöllä, tuon teorian selitysvoima heikkenee siitä, että sama jaottelukäyttäytyminen ilmeni jo vauvoilla refleksiivisenä reaktiona.

Peter Josephin ongelmana on se, että hänellä on melko vahva "tabula rasa"-ajattelu, eikä hän ota siinä huomioon esimerkiksi sitä, että psykopatia on geneettistä, kuten myös se, miten paljon esimerkiksi adrenaliinia ja testosteronia kehittyy ihmisessä. Jos geneeriselle ihmiselle ruiskutetaan kehoon yliannos adrenaliinia ja testosteronia, hän käyttäytyy impulsiivisemmin, aggressiivisemmin ja vastuuttomammin riippumatta siitä, millainen ympäristö on. Peter Joseph näkee vain asian toisen puolen.

Ympäristö ei esimerkiksi selitä sitä, miksi ahmat tappavat huvin vuoksi jopa silloin, kun niille on yllinkyllin ruokaa. Ahmat esimerkiksi tekevät sitä, että ne tappavat poron, mutta eivät syö sitä. Evolutiivinen kilpailu ja siinä selviämiseen auttava aggressiivinen luonne selittää tämän helposti.

Yleisesti ottaen missään asiassa homma ei mene niin, että se on vain joko ympäristö tai perimä, vaan se on joka ainoassa asiassa sekä ympäristö että perimä. Vaikka tietynlainen talousjärjestelmä korostaisi ihmisen tarvetta syrjiä, on Dawkinsin itsekäs geeni melko vahva perusta sille, miksi laumakäyttäytyminen ja geneettinen suosiminen on myös ihmisen geeneissä.

Hope kirjoitti...

Psykopatialla ei ole vedenpitävää todistette että se olisi geneettinen! Et voi sanoa että se on geneettinen... Mielestäni psykopatiakin aiheutuu ympäristötekiöistä, koska jos joku psykopaatti esim. Ruben Oskar Auervaara tai joku muu syntyisikin sattumalta tiibetin munkkiluostariin en usko että hänestä tulisi psykopaattia. Toisekseen alkoholin on katsottu aiheuttavan psykopatiaa. Valtaosa rikollisista on psykopaatteja voimmekin katsoa miksi teemme rikoksia? Jotta selviytyisimme yhteiskunnassa tai jotta menestyisimme. Myös syytä ajatella käsitettä psykopatia mitä se oikeastaan on? "Normaalia" poikkeavaa käytöstä. Mutta mikä on normaalia? Ja kuka sen määrittelee?

En väitä sitä että kaikki tulee ympäristötekiöistä, mutta väitän että mitä tulee geeneistä on aivan minimaalisen pieni osa. Esim jos identtiset kaksoset erotetaan lapsena siten että toinen joutuu sotilaaksi ja sotaan ja toinen joutuu munkkiluostariin. Väitätkö oikeasti että heillä on tismalleen sama prosentti tulla esim, Rasisteksi, psykopaateiksi tai vaikkapa narsisteiksi? Sillä juttusi esitti kannan että syrjintä on kaikilla ihmisillä geeneissä... voi olla totta että meillä on nämä geenit mutta, kuten jo sanoi ihminen kykenee loogiseen ajatteluun (toisin kuin esim mainitsemasi ahma) ja voi näin ollen jättää nuo geenit täysin omaan arvoonsa.

Tahdon myös tuoda esiin sen että ympäristöllä on kyky vaikuttaa meidän adrenaliinin tuotantoon ja kuten sanoit se vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen.

Ja tuo tutkimus jossa lapsille näytettiin erirotuisia kuva.

"Katzin ryhmä huomasi, että vauvat katsoivat vanhemmistaan poikkeavan rotuisten ihmisten kuvia merkittävästi pidempään kuin vanhempiensa rotuisia ihmisiä." Entä jos lapsi olisi valkoihoinen joka olisi pienenä adoptoitu tummaihoisten vanhempien perheeseen. Veikkaan (huom vain veikkaan) että lapsi olisi käyttäytynyt eritavalla. Eikö tuo tutkimus viittaa aivan yhtälailla sekä geneettiseen että ympäristöstä otettujen vaikutteiden puolesta. Mutta mitään tieteellistä todistetta ei geeneistä ole löytynyt joka tuota puoltaisi.

Jiri Keronen kirjoitti...

Psykopatian on todettu liittyvän hyvin vahvasti geeneihin. Psykopatia on myös niitä harvoja persoonallisuushäiriöitä, jotka näkyvät selvinä muutoksina aivojen fyysisessä rakenteessa. Kaksosparitutkimuksella on myös huomattu toistuvasti, että psykopatia liittyy vahvasti geeneihin. Tässä muutamia kokeita, joissa näin on havaittu:

Tohtorit Blonigen, Carlson, Krueger ja Patrick tutkivat 271 aikuista kaksosparia, ja saivat selville, että geenit vaikuttavat merkittävästi psykopaattiseen persoonallisuusrakenteeseen.

Tohtorit Larrson, Andershed ja Lichstentien tulivat samaan johtopäätökseen tutkittuaan 1090 murrosikäistä kaksosparia.
"Psykopaattiset persoonallisuuspiirteet selittyvät useimmiten geneettisellä tekijällä."

Tohtorit Viding, Blair, Moffitt ja Plomin tutkivat 3687 seitsenvuotiasta kaksosparia, ja tulokset olivat odotetunlaiset.
"Geenit määräävät vahvasti psykopatian perusoireet".

Esimerkkikokeet on poimittu tohtori Robert D. Haren teoksesta Ilman omaatuntoa. Aiheesta löytyy lisätietoja mm. tuosta teoksesta ynnä saman hepun kirjasta Käärmeet liituraidassa.

En väitä, että todennäköisyys on missään tismalleen sama, mutta väitän, että monet asiat, esimerkiksi alttius psykopatialle, liittyvät vahvasti geeneihin. Psykopatia on siksi hyvä esimerkki, että sen yhteys geeneihin on käytännössä kiistaton. Monessa muussa yhteyttä ei ole tutkittu lähellekään yhtä paljon ja tulokset eivät ole yhtä yhdenmukaisia.

Se, mitä juttuni yrittää sanoa, on se, että syrjintä on ihmislajilla geeneissä. Se ei siis kerro mitään yksittäisistä ihmisistä, minkä vuoksi käytinkin termejä kuten "lajityypillinen käyttäytyminen".

ihminen kykenee loogiseen ajatteluun (toisin kuin esim mainitsemasi ahma) ja voi näin ollen jättää nuo geenit täysin omaan arvoonsa.

Nimenomaan tästähän tässä jutussa on kyse. Ihmisellä on noiden samojen syrjintää aiheuttavien geenien vuoksi kyky nousta eläimellisen käytöksen yläpuolelle, minkä lisäksi suuri osa "moraalisesti hyvästä" käytöksestä on nimenomaan sitä, että ihminen käyttää kykyään ylittää geeniensä saneleman pakon.

Olet muuten ihan oikeassa tuosta vauvakokeesta.

Mouho kirjoitti...

"Psykopatian on todettu liittyvän hyvin vahvasti geeneihin. Psykopatia on myös niitä harvoja persoonallisuushäiriöitä, jotka näkyvät selvinä muutoksina aivojen fyysisessä rakenteessa. Kaksosparitutkimuksella on myös huomattu toistuvasti, että psykopatia liittyy vahvasti geeneihin. Tässä muutamia kokeita, joissa näin on havaittu:"

Nyt on pakko vielä kommentoida - synnynnäinen ja geneettinen ovat kaksi eriasiaa, vaikka liittyvätkin vahvasti toki yhteen... (kaikki liittyy kaikkeen)

Jos esim. äiti on kännissä koko raskaus ajan on molemmilla identtisellä kaksosilla varmasti selkeästi havaittavia "normaalista" poikkeavia synnynnäisiä ominaisuuksia. Samoin homouden synnynnäisyyteen ollaan huomattu vaikuttavan isoveljien määrä.

http://ranneliike.net/teema/kanadalaistutkimus_isoveljien_maara_vaikuttaa_homoseksuaalisuuteen?srt=3&cid=3&aid=691

(html ei oikein taivu nyt - opettelen seuraavaan kommenttiin, ehkä...)

Joten vaikka ko. psykopatia tutkimuksen tehneet tutkijat sanovat/väittävät tutkimustulostensa osoittavan psykopatian olevan vahvasti geneettistä, niin voisin esittää vastaväitteen ja sanoa niiden osoittavan psykopatian vain olevan synnynnäistä. (sen kummemmin tutkimusaineistoon tutustumatta)

Siten myös esim. psykopatian kaltaiseen vakavaan neuro-psykologiseen häiriöön voisi hyvinkin vaikuttaa ympäristö ja olosuhteet, joissa äiti raskautensa ajan on. Tietääkö kukaan onko tätä edes koskaan tutkittu??? Onko esim. keskitysläirillä koko raskausajan äärimmäisen stressin alla olevien äitien lapset useammin psykopaatteja?

Synnynnäiset, geneettiset ja ympäristön muokkaamat ominaisuudet ovat erittäin monisäikeinen (ja mutu-tuntumalla kaoottinen) järjestelmä, josta en itse lähtisi tosiaan lyömään kovin ehdottomia väitteitä tiskiin puoleen enkä toiseen.

Kuitenkin ne ihmiset jotka uskovat vapauteensa ja kykyynsä valita oikein näyttäisivät valitsevan muita ihmisiä useammin oikein.

ps. Jonkun tutkimuksenkin luin jostain missä oli kiitollisuus harjoitusten (siis tietoisen asenne muutoksen) vaikuttaneen ihmisten käyttäytymiseen ja hormoonitoimintaan positiivisesti. (vähemmän stressihormonia, enemmän ystävällisiä eleitä ja tekoja läheistenkin mukaan jne.) Jos löydän linkin tutkimukseen niin postitan sen myöhemmin.

Mouho kirjoitti...

Täältähän se erittäin luotettava lähteeni kiitollisuuden hyödyllisyydestä löytyi! ;)


http://www.city.fi/artikkeli/Kiitos+kiitos+kiitos/3169/
i

Mouho kirjoitti...

Huh, huh Hope tota Alex Jonesin ja Peter Josephin keskustelua...

http://www.youtube.com/watch?v=RR0oizAXL3I&feature=related

"Peter Josephin ongelmana on se, että hänellä on melko vahva "tabula rasa"-ajattelu, eikä hän ota siinä huomioon esimerkiksi sitä, että psykopatia on geneettistä, kuten myös se, miten paljon esimerkiksi adrenaliinia ja testosteronia kehittyy ihmisessä. Jos geneeriselle ihmiselle ruiskutetaan kehoon yliannos adrenaliinia ja testosteronia, hän käyttäytyy impulsiivisemmin, aggressiivisemmin ja vastuuttomammin riippumatta siitä, millainen ympäristö on. Peter Joseph näkee vain asian toisen puolen."

En tiä mitä Peter todella näkee ja mitä ei, mutta uskon hänen näkevän kyllä asian toisenkin puolen ja siis geneettis/hormoonalis/biologiset tosiasiat.

Oman näkemykseni mukaan Peter ja hänen leffansa ja radio-bloginsa vain katsovat "valoon". Geeneillemme me emme mahda vielä nykyteknologialla juuri mitään, mutta ympäristöömme mahdamme nykyteknologialla valtavasti.

On turhaa yrittää muuttaa sitä mikä ei ole meidän vallassamme (geenit) ja ihan fiksua yrittää parantaa ja korjata ne ongelmat mitkä ovat vallassamme, eli tietoisen toimintamme tulokset.

(ihmiskuntana: talous- ja oikeusjärjerjestelmämme, päätkösenteko koneistomme, sosiaaliturvamme, elintärkeiden resurssiemme hoito (kalakannat, puhdas vesi, metsät, ruokamulta, ilmasto, jne. jne. ks. Jared Diamondin Romahdus)

yksilöinä: asenteemme, tietoiset tekomme, kulutusvalintamme, elämäntapamme, ystävämme/seuramme, jossain määrin tietoisuuden tasomme jne. jne)

Siten näkisin Peter Josephin "tabula rasa"-ajattelun pikemminkin hänen vahvuutenaan kuin heikkoutenaan. Puutteesta vapaita yhteiskuntia on harvoin ollut - eikö sellaista kannattaisi edes kokeilla? (Tulevana insinöörina ja mm. Jared Diamondin kirjan yhteiskunnista ja resursseista lukeneena väittäisin ko. yhteiskunnan rakentamisen ainakin pienessä mittakaavassa olevan teknisesti hyvinkin mahdollista)

Anonyymi kirjoitti...

Ihminen on jotakin, joka on ylitettävä. Reetu Niitse.

Niinpä. Kaljoittelutouhuihin tottuneella on itsensä ylitettävänä normalisoituakseen.

Hope kirjoitti...

Mouhon kanssa samoilla taajuuksilla mennään :) Kiitos Jiri noista tutkimuksista en ole asiaa sen kummemmin tutkiskellut joten en niistä sen kummemmin tiedä, täytyy perehtyä joskus hieman paremmin. Jonkin verran googletellut tuota aihetta että mistä psyopaatit ovat lähtöisin ja jännä että ei tullut ikinä vastaan tuota ko. tutkimusta vielä. Olin kyllä aivan siinä uskossa että tiede on vielä vähän auki sen kanssa että mistä nuo psykopaatin oireet johtuvat.

Semmoisia ajatuksia tuli tuost psykopatatiasta mieleen että väitetään että noin puolet rikollisista on psykopaatteja ja, jos se selittyy geeneillä niin ovatko he silloin rikollisia vai sairaita? Pitäisikö heitä ennemminkin käsitellä potilaina kuin vankeina? Uskon tai ainakin kovasti tahtoisin uskoa että mieli (mikä se ikinä onkaan) saisi yliotteen geeneistä ja voisimme ikäänkuin ohittaa nuo ikävät geenimme. Esim. lääkärit voisi todeta että olen psykopaatti geeneiltäni mutta voin silti käyttäytyä kuin Äiti Teresa. :)

Ymmärsin nyt Jiri tekstisi paljon paremmin... Ymmärrän kyllä mitä haluat sanoa kirjoituksellasi. Onhan se kieltämättä aika siisti ajatus että geeneissä on tallennettuna vaikka mitä käyttäytymismalleja. Silti väitän että jos Hitler kloonattaisiin voisi hän oikeissa normaaleissa oloissa olla ihan kiva tavallinen tyyppi jonka kanssa voisi käydä kaljalla ja pelailla bilistä niinkun muittenkin ihmisten kanssa.

Lisäksi tässä piilee eräs ikävä juttu nimeltään raskas toteamus/yleistys (en nyt kritisoi tekstiäsi) nimittäin ihmiset ketkä eivät näe/ei tahdo nähdä kokonaiskuvaa siitä kuten jo sanoitkin että geenit ja ympäristötekiät vaikuttavat molemmat (ennenkaikkea ympäristötekiät) ihmisen käyttäytymiseen, saavat he mainion syyn pistää aivot narikkaan ja syyttää kaikesta geenejään. Erityisen bulls eye tämä juttu osuu semmosille flanelipaitaisille niskansa polttaneille rasisteille, kuten esimerkkinä voisin ottaa toisen anonyymin kommentin.

"Rasismi on ihmisen sisään rakennettu suojamekanismi vähänkuin näläntunne tai hengitysrefleksi. Rasismi on siis osa ihmistä eikä sitä voi ottaa pois muutenkuin poistamalla palan aivoja."

Ainakin näin maalaisjärjellä ajateltuna näkisin että itsestäni voisi tulla myös jonkin asteinen narsisti tai psykopaatti jos olisin äärimmäisen stressin alla. Tuosta on muuten sellaistakin tutkimus tulosta mielettömän paljon että psykopaateilla usein on jokin traumaattinen lapsuus, sellaisenkin olen nähnyt että suurenpi riski tulla psykopaatiksi jos et ole saanut rintaruokintaa :D

Oliko noissa tutkimuksissa muuten mitään siitä että kaikki keneltä löytyi nuo psykopaatin geenit ja olivat psykopaatteja. Mutta onko tavalliselta "normaalisti" käyttäytyvältä ihmiseltä löydetty näitä... Tuli vain mieleen että ehkä ne on meillä kaikilla nuo geenit mutta ympäristötekiät kuten lapsuuden traumat, stessi tms vain laukaisisi nuo oireen... nooh en tiedä! Ja anteeksi kun tämä meni nyt tällaiseksi psykopaatti keskusteluksi (tosin äärimmäisen mielenkiintoinen aihe:)

Fin Fang Foom kirjoitti...

"...väitetään että noin puolet rikollisista on psykopaatteja..."

Laintekijät määräävät mikä on rikollista. Aika hyvin ovat siis määränneet ja havainneet, että eniten laittomia latauksia tekevät ovat psykopaatteja.

Muistakaa ihmiset juhlia Keisari Nortonin keisariksi julistamisen 150-vuotis juhlapäivää torstaina 16.9.2009.

Anonyymi kirjoitti...

Nyt sitten kommentoidaan asiaa josta ei ole mitään syvällisempää tietoa. Mennään siis maalaisjärjellä eteenpäin.

Ihminen on biologinen tietokone jota DNA ja geenit ohjaavat. Ihmisessä on tiettyjä sisäänrakennettuja perusohjelmia. Tietokoneet ovat tällä tasolla tällä hetkellä. Kun ohjelmaan työntää tientynlaista dataa, se käsittelee sen samalla tavalla oli sen ohjelmakoodin "väri" mitä tahansa. Vastasyntynyt vauva on kuin tietokone joka alkaa käsittelemään dataa. Se mihen biologinen tietokone kykenee mutta tavallinen ei, on oppiminen.

Oppivia tietokoneita on olemassa, mutta ne ovat toistaiseksi vielä hyvin alkeellisia. Tekninen kehitys voi tämän asian muuttaa tulevaisuudessa. Oppivassa tietokoneessa on kyse ennenkaikkea oikeenlaisesta ohjelmasta joka osaa käsitellä tiedon sillä tavalla, että se pystyy tehokkaasti ymmärtämään oppimaansa.

Mutta itse asiaan mikä jäi vähän vaivaamaan. Vauva ei käsitykseni mukaan ymmärrä omaa ihonväriää. Geenit taas antavat sisäänrakennetun ohjelman jossa opitaan saadun palautteen mukaan ympäristöstä. Jos vauva on valkoinen ja kaikki ympärillä olevat ovat mustia, niin geneettinen ohjelma käsittelee että koska kaikki ympärillä olevat ovat mustia ja ne pitävät koneen käynnissä, ne on oltava turvallisia ja hyviä. Geneettinen ohjelma ei siis tunnistaisi itseään vaan on vain ohjelmakoodin osa. Valkoinen näyttäisi vauvalle vieraalta ja erikoiselta. Tilanne muuttuu siinä vaiheessa kun lapsi alkaa tiedostamaan oman ihonvärinsä.

Ihmisessä on paljon erilaisia ohjelmakoodeja ja vauvana toimivat ohjelmapätkät voivat lakata toimimasta myöhemmällä iällä ja uudet korvaavat vanhetessa. Teini-ikä on todellinen iso muutos biologisen koneen toiminnassa. Monet pelisäännöt muuttuvat täydellisesti tässä vaiheessa. Toisaalta tietyt perusohjelmat pyörivät edelleen taustalla. Kun ohjelmat käsittelevät saatua dataa peräjälkeen, niin ohjelmien vaihtuminen matkan varrella voikin alkaa tuottamaan hyvin erilaista tulosta.

Jos joku haluaa tehdä itseoppivan tietokoneen, kannattaisi siinä jäljitellä ihmisen toimintaa jossa vaiheittain ohjelman osat aktivoituu ja poistuivat käytöstä kehityksen myötä. Tiettyjen mekanismien täyttyessä tietyt ohjelman osat sammutetaan ja uusia käynnistetään. Hädän hetkellä voidaan sitten käynnistää erikoisohjelmia kuten esimerkiksi ihmisessä laukaistaan adrenaalia joka pistää koneen toimimaan vähän eri tavalla normaalista.

Käytännössä siis tietyt ohjelmat eivät käynnistä ollenkaan tietyissä normaalissa tilanteesta, mutta kun kyse on esimerkiksi hädässä olevasta tilasta tietyt perusohjelmat jyräävät toiset. Hädän hetkellähän ihmisen tietokone voi mennä totaalisen sekaisin kun pääkoppa ei osaa päättä minkä ohjelman mukaan mennään ja tästä esimerkkinä voi olla vaikka shokkitila. Kun tilanne hiljalleen normalisoituu kropassa niin aivot alkavat sen jälkeen käymään normaalisti. Tosin uusi kokemus on voinut muuttaa pysyvästi aivojen toimintaa miten dataa käsitellään ja miten pitää toimia.

Mitä tulee psykopaatteihin, niin ilmiselvästi jotkin ohjelman osat aivoissa eivät toimi ihan odotettulla tavalla. Ohjelmat jotka pitäisi olla sammuksissa eivät sammu tai toimivat jopa täysin erillään muusta. Eikös monista psykopaateista oel sanottu, että mukava heppuhan se oli ja tuli täydellisenä yllätyksenä hänen tekemät teot. Psykopaatilla voi kaikki muu toimia täysin normaalisti, mutta esimerkiksi empatian tunne puuttuu kokonaan jonka seurauksena ihminen voi tehdä ilman ongelmia todella ikäviä juttuja.

Jukka kirjoitti...

Käsittelin samaa aihetta taloustieteilijä Samuel Bowlesin artikkelin pohjalta hiukan eri sävyssä.

Tuo havainto H, että mitä enemmän monimuotoisuutta, sitä helpommin synty itsesegregaatiota, on tärkeä.

Vanhanenkin totesi kirjassaan Globaalit Ongelmat, että monimuotoisuus sinänsä - esimerkiksi 94% vihreitä ja 6% violetteja - ei haittaa, mutta kun tilanne alkaa olla 60-40 niin ongelmia tulee. Hänellä oli vahvaa tilastoitieteellistä ainesta tämän takana. (No eihän puhunut mistään tarkoista luvuista - ne keksin itse.)

Muistan aikaa sitten Intiassa kun reissasimme niin jopa turisti huomasi että 50-50 kaupungeissa oli ongelmallista. Taksit eivät ajaneet paikasta A paikkaan B vaan vain etniselle rajalle, jossa taksia piti vaihtaa. Kaupungeissa joissa oli vain 15% muslimeja tilanne oli parempi, ja rukouskutsut kuuluivat. 50-50-paikoilla oli sotilaita moskeijoiden edessä.

Havainto H on myös täysin ristiriidassa sen väitteen kanssa että ihmiset jotka eivät ole tavanneet etnisen tryhmän A jäseniä suhtautuvat näihin kaikkein ennakko"luuloisimmin".

Anonyymi kirjoitti...

Psykopatian geneettiselle taustalle on mielenkiintoista kyllä löytynyt jonkin verran vahvistusta ADHD-tutkimuksesta. YouTubesta löytyy johtavan ADHD-tutkijan Russell Barkleyn mielenkiintoinen luento ADHD-tutkimuksen viimeisimmistä edistysaskelista. Luento on syyskuulta 2008 ja nimeltään se taisi olla "ADHD: Life Course Outcomes and Treatment Implications". Tutkijat päätyivät johtopäätökseen, että paras tulevan psykopaatin tunnusmerkki on, jos lapsi saa kaksoisdiagnoosin ADHD ja ODD (oppositional defiant disorder). ADHD:n keskittymisongelmat ja impulsiivisyys yhdistettynä ODD:n vihamielisyyteen ja uhmakkuuteen on ruutitynnyri, joka ilman tehokasta terapiaa johtaa 100% todennäköisyydellä psykopatiaan. Yksistään esiintyvinä kumpikaan diagnoosi ei ennusta psykopaattisuutta.

ADHD:n on havaittu olevan perinnöllinen ja ADHD-aivot ovat rakenteeltaan erilaiset kuin ei-ADHD-aivot. Joissakin tapauksissa ADHD voi olla seurausta esim. synnytyksessä vaurioitumisesta, mutta esim. ADHD:n johtuminen äidin raskaudenaikaisesta alkoholin-/huumeidenkäytöstä ei ole aivan varmaa. Useilla päihteiden väärinkäyttäjillä on ADHD, joten johtuuko lapsen ADHD päihteistä vai geeneistä on hieman muna vaiko kana - tyyppinen ongelma. Päihteiden käyttö raskauden aikana on tietysti huono juttu, koska se aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia lapselle, mutta en luokittelisi sitä suoranaisesti ADHD:n syyksi.

ODD:n genetiikasta ja mahdollisista vaikutuksista aivojen rakenteeseen en uskalla mennä sanomaan yhtikäs mitään, koska en ole perehtynyt asiaan. En tosin yhtään ihmettelisi, vaikka ODD:llä olisi myöskin vankka biologinen pohja, kuten ADHD:llä.

Joka tapauksessa, Hopen esittämään tiibetiläismunkki vs. lapsisoturi kasvatukselliseen dilemmaan sanoisin, että tiibetiläismunkista tulee myöskin psykopaatti. Tiibetiläisluostarin kasvatusmetodit kun eivät nekään ole ADHD/ODD-lapseen tehoavia. Esim. meditaation on turha olettaa tehoavan, kun lapsi ei pysty keskittymään. Onneksi mm. juuri Barkleyn tutkimuksista saaduilla tuloksilla on kehitetty lupaavia terapioita, joten oikealla hoidolla 100% todennäköisyyttä voidaan laskea. Tosin nykyisten terapioiden todelliset tulokset nähdään vasta vuosien kuluttua ja sitten tiedetään, miten paljon todennäköisyyttä voidaan laskea.

Mouho kirjoitti...

Hienoa kun syntyi keskustelua!

Tuli muuten jo aiemmin mieleen nuo lähinnä Jared Diamondin kirjoista "Kolmas simpanssi", "Tykit, taudit ja teräs" ja "Romahdus" lukemani seksuaali valinnan ja varhaislapsuuden leimautumisen mekanismit jotka näyttäisivät olevan laumoissa/parvissa elävillä linnuilla ja ihmisillä samankaltaisia.

(Tosin ihmisellä on linnuista poiketen lisäksi paljon suurempi tietoisuuden, arvojen, elämäntavan jne. vaikutus puolison valinnassa, varhaislapsuuden leimautumisen lisäksi)

Eli lyhyesti sanottuna Jared referoi tutkimuksia joissa todettiin lintujen leimautuvan vahvasti vaikkapa keltaisia pilkkuja maalattuihin vanhempiinsa ja parvitovereihinsa, niin että aikuisina ne hyväksyivät puolisoksi merkittävästi (60% ?) todennäköisemmin keltapilkulliseksi maalatun lajitoverinsa kuin "taviksen".

Samaa mekanismia ollaan havaittu eriväristen välisissä ihmisten adoptioissa. Mustaihoinen valkoiseen sukuun adoptoitu lapsi leimautuu valkoisiin ja ottaa huomattavasti todennäköisemmin itselleen valkoisen puolison aikuisena kuin samalla alueella elävä "tavis" (mustien parissa kasvanut musta).

Ja sama mekanismi toimii Jared Diamondin mukaan kaiken värisillä ihmisillä. Mustien perheessä kasvanut valkoinen ottaa puolisokseen todennäköisemmin mustan kuin valkoisen, tarjonnasta huolimatta, kun on leimautunut varhaislapsuudessaan mustiin jne.

"Syrjintään" on siis Jaren Diamondinkin mukaan geneettistä ohjelmointia puolison valintaan asti. "Syrjinnän" mekanismina näyttäisi toimivan seksuaalivalinnan osalta kuitenkin pikemminkin varhaislapsuuden (6 ensimmäistä vuotta muistaakseni) leimautuminen kuin mikään sisäsyntyinen tietoisuus omasta geneettisestä taustastaan.

Eli tässäkin tapauksessa geenien ja ympäristön vaikutus hämärtyy...

ps. Jared kuvasi tuosta leimautumisesta tehtyjä tutkimuksia huomattavasti syvällisemmin ja kertoi sen ulottuvan tutkimuksien mukaan paljon pienempiin yksityiskohtiin asti kuin vain ihon väriin.

Jaredin referoimien tutkimuksien mukaan me ihmisetkin leimaudumme varhaislapsuudessamme näkemiemme ihmisten ulkonöän "keskiarvoon" aina korvan ja nenän muotoa myöden.

pps. Mm. Esko Valtaoja suosittelee mainitsemiani Jared Diamondin kirjoja kaikille maailmasta, ihmisyydestä ja yhteiskunnista kiinnostuneille kovin sanoin. Itse tyydyn sanomaan noiden kirjojen olleen paras (ja ainut) referaatti kaikesta tieteellisestä tutkimustiedosta mitä ihmiskunnalla on oman lajinsa kehityksestä, "rotujen" synnystä, mantereiden valloittamisesta, yhteiskuntien nousun, menestymisen ja romahduksien syistä ja ennenkaikkea järkevän resurssien hoidon merkityksestä yhteiskunnan selviytymiseksi.

Anonyymi kirjoitti...

"Ihminen voi valita, antautuuko hän eläimellisille vaistoilleen vai ei"

Tarkoitatko tällä, että ihmisen tahto on vapaa ja ainakin osittain riippumaton aivojen biokemiallisista reaktioista?

Anonyymi kirjoitti...

Jiri,

se, että ihmiset "luonnostaan" luokittelevat maailmaansa ei tarkoita, että he automaattisesti syrjisivät toisia. Kaikki ihmiset eivät automaattisesti syrji tai toimi ennakkoluuloisesti toisia ryhmiä kohtaan.

Jos näin olisi, syrjisi nainen aina miestä ja mies aina naista, suomalainen ei voisi mennä naimisiin ruotsalaisen kanssa, eikä tummaihoinen valkoihoisen kanssa. Kategorisointi ei tarkoita "alttiutta syrjimiselle".

Asia ei ole läheskään noin yksinkertainen. Monissa sosiaalpsykologisissa tutkimuksissa aina 1940-luvulta lähtien ollaan huomattu, että syrjittyjien vähemmistöryhmien lapset, esim. USA:ssa tummaihoiset lapset haluavat mieluummin samastua valkoisiin, he leikkivät mieluummin valkoisilla nukeilla ja pitävät valkoisia parempina ja haluaisivat valkoisia kavereita. (esim. Clark&Clark, 1947; Aboud, 1988) Tällä on nähty myös olevan suuria vaikutuksia heidän minäkuvansa rakentumiseen.

Anonyymi kirjoitti...

Hei, nyt kun näytät sisäryhmistä - ja siitä miten ne ohjaavat ja vääristävät ihmisen ajattelun objektiivisuutta - jotain ymmärtävän, niin oletko kenties aikonut käyttää tätä ymmärrystä oman poliittisen toimintasi arvioimiseen?

Miksi olet esimerkiksi puolustanut rehelliseksi ja hyväksi kaveriksi sellaista henkilöä, joka on syyllistynyt kahteen taponyritykseen sekä lukuisiin muihin pienempiin väkivaltarikoksiin, ja on mm. saanut useampia rattijuopumustuomioita, niistä viimeisimmän vuonna 2008, eli vain vuoden takaa.

Tämä kyseinen henkilö myös kertoo vetäneensä ikänsä piriä ja muita laittomia huumeita, sekä rauhoittavia lääkkeitä ja alkoholia sekakäyttönä.

Puolustatko tällaisen CV:n henkilöä vain koska hän sattuu kuulumaan omaan puoluepoliittiseen sisäryhmääsi? Äläkä selittele.

Sanot myös vastustavasi rasismia, mutta oletko vielä kertaakaan aktiivisesti vastustanut rasismia sellaisissa tilanteissa kun sisäryhmäläisesi siihen silmin nähden syyllistyvät?
Miksi et?

Anonyymi kirjoitti...

Tatu Vanhanen taitaa käyttää termiä "etninen nepotismi" uudessa sosiobiologiaa soveltavassa kirjassaan Globaalit ongelmat.

Dawkins puolestaan puhuu "itsekkäiden geenien" lisäksi toisenlaisistakin itsekkäistä kopioitujista nimittäin "meemeistä" jotka ovat eräänlaisia kulttuurigeenejä. Hänhän näkee esim. uskonnot tällaisina meemikomplekseina tai "mielen viruksina" jotka leviävät niitä kantavien yksilöiden hyvinvoinnista ja heidän geeneistään piittaamattakin. Kristinuskon ja islamin -meemistöt on muokkautuneet monella tapaa hyvin tehokkaiksi leviäjäksi. Ne (ainakin kristinusko) saattavat käyttää myös ihmisen luontaisia moraalisia taipumuksia jippoina leviämiseensä. On helppo nähdä myös multikultturismi tällaisena mielen viruksena, joka käyttää leviämisessään hyväkseen ihmisen moraalisia tuntemuksia. Tartunnan ollessa jossain voimakas ja yleinen, lopulta oikein kilpaillaan siitä, kuka on kaikkein suvaitsevaisin ja samalla paras ihminen. Äärimuotona on varmaan se, että jokin ryhmä tai kansa "suvaitsee itsensä hengiltä" jos kilpailevat vastakkaiset meemit eivät pysty multikultturismia hillitsemään.

Nietzsche kritisoi kristinuskon sairaalloisena näkemäänsä moralismia. Samoin multikultturismin moraalisäteilyn harhojen yli olisi jo uskallettava nähdä.

Anonyymi kirjoitti...

"On helppo nähdä myös multikultturismi tällaisena mielen viruksena"

Miksi jätät ajatuksesi puolitiehen, toisin sanoen miksi vain multikultturismi? Miksei yhtä hyvin monokultturismi?

"Äärimuotona on varmaan se, että jokin ryhmä tai kansa "suvaitsee itsensä hengiltä""

Ja toisessa ääripäässä "ryhmä tai kansa" suvaitsemattomuuttaan segregoi ja aggressoi itsensä eristyksiin ja lopulta surkastuu ja kuolee?

Sitä paitsi, "ryhmistä ja kansoistako" tässä meemien maailmassa pitäisi olla kiinnostunut, vai "ihmisistä"? Vetoat Nietzscheen, joten ehkä voisit pohtia vielä toiseenkin kertaan Jirin Nietzsche-sitaattia.

Anonyymi kirjoitti...

"Miksi jätät.."

Tarkoituksenani oli tuoda NK:n kirjoitukseen lisäulottuvuutta ja tietyllä tapaa vastapainoa. Nietzschen otin esille juurikin siksi, koska hänen sitaattinsa kirjoituksessa esiintyi. Pohdin sitä heti alkujaan "toisen kerran". Siis eri yhteydessä (toisenlaiset replikaattorit) ja tavallaan vastakkaisessa mielessä kuin NK, vaikkei välttämättä toisensa poissulkevina. Sitä voisin suositella sinullekin.

Anonyymi kirjoitti...

NK? Vai JK?

Jos tarkoitit Kerosta, Jirin kirjoitus ei minusta todellakaan ollut erityisen yksipuolinen, joten tarkoittamasi näkökulma sekä poissulkemattomuus eivät alkuperäisestä kommentistasi ainakaan minulle käyneet ilmi.

Ja edelleen, miksi huolesi ("suvaitsee itsensä hengiltä") näyttäisi kohdistuvan johonkin oletettuun pysyvään ryhmäidentiteettiin, eikä ihmisiin, tai miksei vaikka elämään yleensä, vai tulkitsenko väärin?

Mitä sitten, jos (ääripäissä) joku yksilö suvaitseekin itsensä hengiltä, tai kääntäen, suvaitsee muita ihmisiä niin vähän, että eristäytyy muista ihmisistä ja puolestaan näin karsii geeninsä laajemmasta kierrosta?

Niin kauan kuin on muuta elämää, meemit jatkavat joka tapauksessa leviämistään ja muuntumistaan, ja sellaiset yksilöt, jotka eivät sen paremmin suvaitse itseään hengiltä kuin täysin eristäydykään (toisin sanoen sellaiset, jotka eivät sijoitu ääripäihin eli tulevat tasapainoisesti toimeen muiden ihmisten kanssa), pitävät geeninsä kierrossa.

Miksi siis olla huolissaan jostain nykyhetkessä vallitsevasta ryhmäidentiteetti-meemistä? (Eikö sellainen ole aika lähellä Jirinkin mainitsemaa naturalistista virhepäätelmää? Koska näin on, näin pitää jatkossakin olla?)

Jiri Keronen kirjoitti...


Tarkoitatko tällä, että ihmisen tahto on vapaa ja ainakin osittain riippumaton aivojen biokemiallisista reaktioista?


- Enemmänkin tarkoitan, että on ihmisen lajityypillinen ominaisuus (biokemiallista rätinää) pystyä toimimaan "ihmisiksi", vaikka primitiivisemmät vaistot käskisivät ihmistä toimimaan tietyllä tavalla. Oma näkökulmani tahtoon ja sen vapauteen on melko spinozalainen, jolloin determinismi on tahdon ja sen vapauden nimenomainen välttämättömyys.


Miksi olet esimerkiksi puolustanut rehelliseksi ja hyväksi kaveriksi sellaista henkilöä, joka on syyllistynyt kahteen taponyritykseen sekä lukuisiin muihin pienempiin väkivaltarikoksiin, ja on mm. saanut useampia rattijuopumustuomioita, niistä viimeisimmän vuonna 2008, eli vain vuoden takaa.


- Uskon, että tarkoitat Harri Eerikäistä.

En tiennyt Eerikäisen menneisyydestä ennen kuin vasta vähän aikaa takaperin, kun Eerikäinen kirjoitti asiasta Hommalle. Tiesin epämääräisesti, että hänellä on jotain tappelumenneisyyttä, mutta en tiennyt yksityiskohtia. Oletin, että kyse on jostain kapakkatappelusta tai vastaavasta, mutta näin ei ilmeisesti ollutkaan. Oli kova pala kuulla, että hänelle oli tullut syyte tapon yrityksestä.

Vaikka en olekaan kukaan tuomitsemaan ihmistä toista kertaa, näkisin, että on Harri Eerikäisen tehtävänä yrittää sovittaa tekonsa jotenkin. Itse asiassa se on hänen tärkein tehtävänsä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta jokaisella on mahdollisuus toimia tulevaisuudessa paremmalla tavalla. Jos Harri Eerikäinen pyrkii esimerkiksi tekemään yhteiskunnallista työtä sen eteen, että väkivaltarikoksista saadaan kovemmat rangaistukset (kuten ymmärtääkseni hän näkee, että olisi itsekin ansainnut), katson hänen pyrkivän hyvittämään tapahtuneen edes jollain tavalla. Jos Harri Eerikäinen ei yritä tehdä mitään tekoonsa liittyvää tapahtuneen hyvittämiseksi, sitten hän ei todellisuudessa kadu.

Eli periaate menee siten, että jos henkilö ajaa ylinopeutta ja onnistuu sillä runnomaan lapsen hengiltä, on parempi, että tämä henkilö ryhtyy esimerkiksi kampanjoimaan ylinopeuden vaaroja vastaan kuin jää kotiin istumaan ja itkeskelemään. Istuminen ja itkeskely ei auta mitään, mutta kampanjoinnista voi olla jotain hyötyäkin. Ainoastaan teoilla on yhtään mitään merkitystä.

Eerikäinen on luonut teoillaan itselleen velvollisuuksia, jotka hänen pitää täyttää. Nämä velvollisuudet koskevat tulevaisuutta ja ainoastaan siitä, miten hän tulee toimimaan näiden velvollisuuksien kanssa, tulee määräytymään se, mikä on hänen arvonsa ihmisenä. Eerikäisen on hyvitettävä tekonsa, eikä pelkkä sanallinen tai henkinen katuminen hyvitä mitään mihinkään suuntaan, vaan vaaditaan myös tekoja. Erityisesti, kun asia on näin vakava.

Sanot myös vastustavasi rasismia, mutta oletko vielä kertaakaan aktiivisesti vastustanut rasismia sellaisissa tilanteissa kun sisäryhmäläisesi siihen silmin nähden syyllistyvät?

- Olen. Lukuisia kertoja. Voit käydä lukemassa näitä kertoja Homma-foorumilta. (Oletan, että voit laskea "hommailijat" "sisäryhmäkseni".)

Anonyymi kirjoitti...

http://pseudoccultmedia.blogspot.com/2009/10/shakira-freedom-is-lie.html

shakira palvoo saatanaa