tiistai 13. lokakuuta 2009

Esimerkkejä valtionvelan visualisoimiseksi

Suomen Valtiokonttorin mukaan Suomella on vuonna 2009 valtionvelkaa 58,9 miljardia euroa. Se, millaisesta summasta on kyse, ei yleensä aukea helposti ihmisille. Ihmistä ei ole luotu käsittelemään niin suuria lukuja kuin tuhannet miljoonat. Älyllisesti on vielä kohtuullisen helppo ymmärtää, miten suuri määrä miljardi on, mutta intuitiivisesti ihmisellä ei kuitenkaan juuri ole siihen kykyä. Metsästäjä-keräilijälle noin suurien lukujen arvioinnista ei ole ollut käytännössä mitään hyötyä, eikä sen ole koskaan sen vuoksi tarvinnut kehittyä ihmiselle.

Huomasin itse tämän viime viikonloppuna, kun rupattelin erään tyypin kanssa niitä ja näitä, ja keskustelussa tuli sitten esille klassinen "onhan Suomella varaa"-väite. Luonnollisestikaan Suomella ei oikeasti ole varaa, vaan Suomi on hyvin pahasti kusessa. Ajattelin demonstroida, miten pahasti Suomi onkaan kusessa tekemällä pientä vertailua ja antamalla muutamia esimerkkejä.

Miljardin sekunnin kulumiseen menee aikaa 31 vuotta ja kahdeksan kuukautta. 58,9 miljardin sekunnin kulumiseen menee aikaa noin 1865 vuotta. Lotossa jaetaan noin 2 miljoonaa euroa voittoja joka viikko. Jos jokainen Suomen lottovoittaja pistäisi voittonsa valtionvelan maksuun, kestäisi noin 567 vuotta, jotta velka olisi maksettu. Suomen valtionvelan summalla voisi ostaa 2,356 miljoonaa kiloa kultaa, jos kullan hinta olisi noin 25 euroa gramma. 15 egee gramma maksavaa kannabiksen kukkaa Suomen valtionvelan summalla saisi ostettua noin 3 926 tonnia, eli suurin piirtein saman verran kuin Otaniemen teekkareilla meni Amsterdamin reissulla. World of Warcraft -peliaikaa valtionvelka kustantaisi 327 miljoonaa vuotta. Suomen valtionvelan summalla saisi ostettua jokaiselle maailman asukkaalle kerrosaterian Hesestä ja vielä pehmiksen päälle.

Suomen sotakorvaukset olivat noin neljä miljardia euroa, jos määrää arvioidaan vuoden 2003 rahan arvon mukaan. Suomen valtionvelka vuonna 2009 oli siis 14,7 kertaa enemmän kuin sotakorvaukset. Sotakorvaukset saatiin maksettua pois noin kahdeksassa vuodessa. Jos oletetaan, että Suomen sotakorvaukset olisivat olleet saman verran kuin nykyinen valtionvelka, ja sitä olisi saatu maksettua pois samassa tahdissa kuin sotakorvauksia oikeasti saatiin maksettua, olisi Suomella kestänyt 117,6 vuotta saada sotakorvaukset maksettua. Sotakorvauksia maksettaisiin siis vielä vuonna 2061.

Vuosina 2005, 2006 ja 2007 Suomi sai lyhennettyä valtionvelkaa noin kaksi miljardia euroa per vuosi. Mikäli Suomi saisi lyhennettyä valtionvelkaa vastaavia määriä tulevaisuudessa, kestäisi valtionvelan maksamisessa takaisin 29,5 vuotta. Eli vielä viisi vuotta tämän päivän jälkeen syntyneet lapset maksavat työikäisinä velkaa, jota on käytetty vuosia ennen heidän syntymäänsä. Käytännössä asia ei tietenkään ole edes näin hyvin, vaan velkaantuminen tulee jatkumaan vielä vuosia tulevaisuuteen, mikäli jonkinlaista ihmettä ei tapahdu.

Jos valtionvelka jaetaan kaikkien Suomen asukkaiden kesken, se tekee yli 10 500 euroa jokaista Suomen asukasta kohti. Tämä merkitsee, että jokainen suomalainen vastasyntyneestä vauvasta vuosisadan ikäiseen veteraaniin on osaltaan velkaa pankeille, ulkomaille ja muille tahoille vuosimallin 2004 Nissan Primeran verran. Eilen syntyneellä naperolla Asikkalasta on autolaina, mutta ei autoa. Mahtaa vituttaa.

Yhden euron kolikon paksuus on noin 2,33 millimetriä. Jos 58,9 miljardia euroa olisivat kolikkoina vieri vierekkäin, olisi kolikkojonon pituus 137 237 kilometriä. Tämä kolikkojono yltäisi melkein kolme ja puoli kertaa maapallon ympäri. Suurin yksittäinen euromääräinen seteli, 500 euroa, on noin 0,1 millimetriä paksu. Jos 58,9 miljardia euroa olisivat 500 euron seteleinä ja nämä setelit laitettaisiin päällekkäin, olisi kasa yli kilometrin korkea.

Suurin koko maapallon historian aikana elänyt eläin, sinivalas, painaa noin 172 tonnia per yksilö. 58,9 miljardia euroa painaa kolikkoina noin 441 000 tonnia. Määrä painaa siis saman verran kuin 2563 sinivalasta, eli enemmän kuin koko Antarktiksella elää sinivalaita. Yksi tyrannosaurus rex painoi arviolta 6 tonnia, jolloin 58,9 miljardin eurokolikon massaan menee 73 500 tyrannosaurusta. Sivuhuomautuksena todettakoon, että tyrannosaurus rex on muuten emäkiho.

Edellä olevat esimerkit eivät kuitenkaan loppujen lopuksi kerro vielä olennaisinta nykyisestä valtionvelasta. Nimittäin hallitus on väläytellyt jopa 30 miljardin euron arvosta lisävelkaantumista Suomelle seuraavan kolmen vuoden aikana. Valtionvelka tulisi kasvamaan yli puolet sen nykyisestä määrästä pelkästään kolmessa vuodessa. Jos kuvitellaan mainittua kolikkojonoa, merkitsisi tämä jonon kasvamista noin 68 600 kilometrin vuosivauhtia. Tunnissa jono kasvaisi 7,8 kilometriä ja minuutissa yli 100 metriä. Sinä aikana, kun luit tämän lauseen, Suomi velkaantuu arviolta 1260 euroa. Tämä on se tahti, jolla Suomelle tällä hetkellä kertyy valtionvelkaa. Kun poliitikot puhuvat valtiontaloudesta, tätä he tarkoittavat.

Valtionvelassa on pohjimmiltaan kyse kahdesta asiasta. Ensinnäkin se on yli omien varojen elämistä, eli tuhlataan enemmän kuin tuotetaan. Toiseksi ja edelliseen liittyen tämä tuhlaus ei varsinaisesti koidu tuhlaajan ongelmaksi, vaan yleensä vasta tuhlaajan jälkeiset sukupolvet joutuvat maksumiehiksi. Valtionvelassa on kyse siitä, että tämän päivän ja huomisen lapset joutuvat käytännössä tekemään orjatyötä, jonka hedelmät heidän vanhempansa ovat korjanneet.

29 kommenttia:

Markku kirjoitti...

Ainoa asia, josta tulee olla huolissaan, on velan määrä suhteessa kansantalouden kokoon. Suomen valtio ei ole tätä nykyä mitenkään hälyttävästi tai edes erityisen paljon velkaantunut, joskin tällä menolla se sitä noin viiden vuoden kuluttua olisi. Valtion velkaa ei ole kuitenkaan tarkoitus kasvattaa kuin korkeintaan parisen vuotta.

Olisi täysin älyvapaata pyrkiä pitämään valtion velkaantumisaste nollassa, koska valtion tulot ja menot vaihtelevat vuosittain. Silloin valtiolla pitäisi olla laskusuhdanteiden aiheittamien alijäämien tasoittamiseksi myytävää rahoitusomaisuutta ja se taas merkitsisi, että valtiosta tulisi yksi vieläkin suurempi omistajataho elinkeinoelämään kuin se on jo nyt. Kuka tällaista sosialismia kaipaa? Mikäli taas valtion pitäisi reagoida muutoksiin tuloissa välittömästi leikkamalla menojaan vastaavalla määrällä tai kasvattamalla niitä menojen kasvaessa, niin sehän nyt olisi täydellistä hölmöläisten hommaa, koska kaikenlainen pitkäjänteinen suunnittelu vaarantuisi vakavasti.

Disturbance kirjoitti...

Pistäpä kuule blogiisi semmonen widgetti, että kirjoituksiasi voi jakaa vaikka Facebookissa. Mullakin on monen monta ystävää, joille sun jutut tekis hyvää.

Kari kirjoitti...

Markulle:

Älyvapaata on pikemminkin rahoittaa velkaeuroilla veronkevennyksiä, mitä nykyinen hallitus harrastaa.

Nyt alkaneen velankasvun suurin ongelma on siinä, ettei Suomi kykene jatkossa lyhentämään lainkaan valtionvelkaansa. Kun kaikkien aikojen nousukauden aikana lyhennyksiin löytyi pari miljardia vuodessa, niin tulevien vuosien prosentin, parin talouskasvulla tekee tiukkaa korkojenkin maksun kanssa.

Kaiken lisäksi pienikin talouskasvu voi jäädä pelkästään unelmaksi. Nyt alasajettu teollisuustuotanto ei tule palaamaan entiselleen ja korvaavaa teollisuutta ei ole näköpiirissä. Toistemme paitojen pesusta talouskasvua ei synny.

Jiri on oikeassa siinäkin, että velanotto on moraalisestikin väärin. Miksi jälkipolvien pitäisi maksaa aiempien sukupolvien töppäykset? Kiristetään mieluummin verotusta heti, palautetaan varallisuusvero, laitetaan pääomatulot progression piiriin, kiristetään liikenne- ja energiaveroja jne.. Ylipäätään maksetaan itse ikäpolvemme mokailut.

Hope kirjoitti...

Täysin Karin kanssa samaa mieltä! Muutenkin koko velkaantuminen on aika maailmanlaajuinen uhka, kun lähestulkoon kaikki maailman maat ovat velkaantuneent. Pysähtykääpäs hetkeksi miettimään tuota älyttömyyttä että koko maailma on velkaa.

Pahimmat uhat joita voimme nähdä jo meidän eliniän aikana voivat olla esim sellainen että: Valtiot köyhtyvät ja joutuvat myymään valtion laitoksi pois pystyäkseen maksamaan velkojensa korkoja. Monikansalliset rosvoyhtiöt hyökkäävät kynsin hampain kiinni näihin laitoksiin ja tällätavoin ovat he käytännössä ostaneet valtion. Nyt voimmekin nähdä miten rahvirta on mennyt muutaman yrityspomon taskuun ja ovat nuo yritykset kasvaneet suuremmiksi kuin valtiot.

Mutta jännä nähdä. Tämä oli vain oma teoriani mitä voisi käydä ja toivon että näin ei kävisi!

Ehkä tärkeimpänä asiana millä voimme näitä kauhuskenaarioita jotenkin estää on tieto. Juuri tällaiset loistavat kirjoitukset jota Jiri tuossa jälleen kirjoitti ovat ne avaimet pois pääsyyn tuosta ikävästä tilanteesta.

Hyvä kirjoitus! Tsemppiä jatkossa!

Markku kirjoitti...

Kari, vaikka valtion velan määrä pysyisi muuttumattomana, talouskasvu merkitsisi silti velan pienenemistä suhteessa BKT:hen. Valtion velkaa ei yksinkertaisesti ole pakko koskaan kokonaan eliminoida, kunhan se pidetään kohtuullisella tasolla suhteessa kansantalouteen.

Katso Veronmaksajain Keskusliiton sivun aikasarjaa.. Vuonna 1995 valtion velka oli 60 121 miljoonaa euroa eli 63,3% BKT:sta. Vuonna 2008 velka oli 53 382 miljoonaa euroa mutta se oli vain 29,2% BKT:sta eli se oli enemmän kuin puolittunut suhteessa BKT:hen. Suomen valtion velkaa hoidettiin viime laman jälkeen aivan vastuullisesti.

Mikäli ennuste viime laman jälkeistä hitaammasta eli noin parin prosentin kasvusta toteutuu, veronkiristyksiä on aivan taatusti edessä julkisen talouden tasapainottamiseksi mutta tästä ei kai mikään vakavasti otettava taho ole ollut eri mieltä. Ei edes porvarihallitus. Sen sijaan valtion menoja ei ole järkevää alkaa aggressiivisesti leikata eikä veroja korottaa juuri nyt ollessamme laman pohjalla ja työttömyyden vielä kasvaessa. Se johtaisi nimittäin entistäkin pahempaan työttömyyteen ja talouskasvun kuristumiseen sekä kaiken lisäksi vielä lisäten syrjäytymistä, mistä koituu viime laman kokemusten perusteella valtavia kerrannaiskustannuksia.

Buji kirjoitti...

Kiitos tästä Keronen. Blogistanissa kirjoitetaan tärkeistä asioista. Valtamedia kertaa eilisen BB-tapahtumia ja jahtaa pientä lautaerää vuodelta 1993.

Markulle sanon, että jos velanotolla on tarkoitus tasoittaa suhdanteita, niin velat pitäisi maksaa hyvinä vuosina pois. Näin ei ole tehty ja velanhoitomenomme tulevat kasvamaan kestämättömiksi. Korkojen maksu on hyvinvoinnista pois.

Anonyymi kirjoitti...

Mitäs mieltä olet julkisesta luototuksesta. Euroja ei valtio ehkä voi luoda, kun olemme EU:n liittovaltiosubjekti, mutta jos valtio tekisi markkoja lainattavaksi ja jaettavaksi. Rinnakkaisraha näjes, markka sen valuutan nimenä tekis gutaa.

Luotonlaajennushyöty tulisi valtiolle ja velkaa ei yhtään lisää.

Kennedy taidettiin murhata tämmöisestä syystä, tai sitten ei. Yritti kaiketi ohittaa FED:in. Valtion dollari vastaan FED:in dollari. JFK kuoli ja FED voitti. Lieneekö huhua.

Valtion markka rinnallaan EKP:n euro.

Tämmöisiä miettiessä ainakin selkiintyy rahan olemuksesta jotakin. Nimittäin pankkivelkarahan.

Kari kirjoitti...

Valtionvelan määrän vertaaminen bruttokansantuotteeseen on harhaanjohtavaa.

Oikea vertailukohde on valtion vuotuiset tulot, joista valtion velkaakin maksetaan.

Valtion tuloiksi ensi vuoden budjetissa on arvioitu 50,2 miljardiksi euroksi. Valitettavasti vain näistä "tuloista" 13 miljardia tulee lisävelan muodossa.

Kuluneen vuoden (syyskuu 2008 - syyskuu 2009) aikana velka on kasvanut jo noin 10,5 miljardilla eurolla ollen syyskuun lopulla kutakuinkin 59 miljardia euroa.

Tuohon kun lisätään ensi vuoden lisävelanotto, valtionvelan määrä on jo likimain 150% valtion vuotuisista tuloista. Jos se ei ole hälyttävää, niin mikä sitten?

Valtion menojen leikkausten ja veronkorotusten vaikutukset riippuvat täysin siitä, minne ne kohdennetaan. Esimerkiksi varallisuusveron ottaminen takaisin käyttöön ja pääomaveron kiristys eivät varmasti lisäisi syrjäytymistä - mikä sivumennen sanoen on täysin virheellinen termi. Tosiasiassa pitäisi puhua syrjäyttämisestä ja syrjäytetyistä eikä totuutta peitellen syrjäytymisestä ja syrjäytyneistä.

WITHOUT TIME AND SPACE IS THE HEART OF IDENTITY kirjoitti...

Hieno kirjoitus, ja aika synkrossa vielä, naureskelin nimittäin eilen illalla Italian bruttokansantuotteen ylittävää velkaa. Hienointa täällä on se, että kaikki on naurettavaa. Terveisiä!

Buji kirjoitti...

Velka pitäisi valtionkin tilinpidossa kirjata velaksi, ei tuloksi. Rupeaisi virkamiehiäkin huolestuttamaan.

Entäpä jos velanantajat pistävät neljäsosan valtiomme "tulo"virrasta kiinni...? 25% väestä yksityiselle sektorille vai 25%:n palkanleikkaus? Kompromissi: sekä palkkoihin ja palkollisiin 13,4%:n leikkaus. Täysin toteutettavissa ilman palvelutason heikkenemistä.

Markku kirjoitti...

Valtionvelan määrän vertaaminen bruttokansantuotteeseen on harhaanjohtavaa.

Oikea vertailukohde on valtion vuotuiset tulot, joista valtion velkaakin maksetaan.


Valtion velka on vähentynyt alle puoleen myös suhteessa valtion vuotuisiin tuloihin vuodesta 1995 vuoteen 2008, koska valtiontalouden osuus BKT:sta on ei ole merkkittävästi muuttunut.

Valtion tuloiksi ensi vuoden budjetissa on arvioitu 50,2 miljardiksi euroksi. Valitettavasti vain näistä "tuloista" 13 miljardia tulee lisävelan muodossa.

Kuluneen vuoden (syyskuu 2008 - syyskuu 2009) aikana velka on kasvanut jo noin 10,5 miljardilla eurolla ollen syyskuun lopulla kutakuinkin 59 miljardia euroa.

Tuohon kun lisätään ensi vuoden lisävelanotto, valtionvelan määrä on jo likimain 150% valtion vuotuisista tuloista. Jos se ei ole hälyttävää, niin mikä sitten?


Ei se ole hälyttävää vaan aivan normaalia elvytystä keskellä laman pahinta vaihetta. Tilanne on täysin poikkeuksellinen. Hälyttävää olisi tuollaisen menon jatkuminen myös normaaleina vuosina. Valtion menojen yhtäkkinen leikkaaminen neljäsosalla olisi karmea katastrofi julkisten palveluiden ja infrastruktuurin ylläpitämisen kannalta. Aika helvetin moni tietyökin jouduttaisiin jättämään kesken tukkimaan liikennettä, kuten moni muukin julkinen rakennusprojekti. Pelkästään investointien käyttöönoton viivästymisestä johtuvat tappiot olisivat miljardiluokkaa. Eläkkeitä, sosiaaliturvaa ja valtionhallinnon palkkoja pitäisi leikata radikaalisti. Todellista anti-elvytystä ja varma resepti talouden jouduttamiseen vielä nykyistä pahempaan syöksykierteeseen.

Valtiontalouden sopeuttaminen pitää tehdä maltillisesti ja pitkäjänteisesti eikä yhtäkkisesti keskellä pahinta laman aallonpohjaa. Tällä kertaa olen todella tyytyväinen, että valtiontaloutta on hoitamassa joukko asiantuntevia virkamiehiä ja ammattipoliitikkoja eikä kadunmies.

Markku kirjoitti...

Ja muuten, olen samaa mieltä niistä veronkevennyksistä. Nyt on huono aika jakaa veronkevennyksiä elvytystarkoituksessa, koska ne rahat säästetään tai käytetään lainojen lyhentämiseen. Olisi parempi ohjata ne rahat liikkeelle osin julkisten menojen kautta ja asteittain ensi vuodesta alkaen vähentämään valtion ja kuntien velanottotarvetta.

Anonyymi kirjoitti...

Karille:

Talouspolitiikka (raha- ja finanssipolitiikka) on mahdollisimman tyhmää silloin, jos laitetaan suu säkkiä myöten kiinni. Eli kurjistutaan kerralla, jos on tehty huonoja päätöksiä taikka jouduttu ajopuuna huonoon kansainväliseen taloustilanteeseen.

Tottakai laskusuhdanteessa on elvytettävä tavalla tai toisella, on varmistetava se, että kulutuskysyntä ei romahda. Yksityisen kulutuskysynnän romahtamisen seuraukset olisivat katastrofaaliset.

Kansantaloudessa kun kaikki vaikuttaa kaikkeen - ei tämän ymmärtäminen voi olla niin vaikeaa.

Mitä seuraisi, jos valtio ei ottaisi velkaa: ensiksikin seuraisi julkisesti rahoitetun terveys-, koulutus- ja sosiaalisektorin alasajo. Mitä tästä seuraisi? No tietysti se, että ihmisten työllisyys ja tulot laskisivat, mikä puolestaan vähentäisi kulutuskysyntää, mikä puolestaan vähentäisi työllisyyttä ja tuloja, mikä puolestaan... tajuatko pointin?

Seuraukset siis ulottuisivat koko talouteen, tasan tarkkaan aivan kaikille sektoreille.

Kaikkein suurimmat pitkän aikavälin ongelmat tulevat, jos työttömyyden annetaan kasvaa liian suureksi. 1990-luvun laman seurauksia kantava vielä monet ihmiset Suomessa. Onneksi Suomi on oppinut läksynsä vihdoinkin.

Luojan kiitos valtio ottaa velkaa! Talouskasvu koittaa kyllä uudelleen, se on varmaa.

Rauski kirjoitti...

Ongelma on vain se, että ei ole mitään takuita talouskasvun alkamisesta. Itseasiassa on hyvinkin todennäköisestä, että valmistava teollisuus poistuu Suomesta yhä enemmän. Suomessa ei ole enää hetkeen ollu kannattavaa valmistaa mitään ja tämä on näkynyt teollisuuden muuttoliikkeessä.

Toisekseen kokonaiskysynnän ylläpitäminen pönkittämällä julkista sektoria ei ole kovin viisasta, koska tämä julkinen sektori elää yksinomaan yksityisen sektorin maksamista veroista. Tämä on rahan siirtämistä taskusta toiseen. Työn pitää olla tuottavaa. Voisimme toki muuten työllistää koko kansan. Puolet kaivaisivat kuoppia ja toisen täyttäisivät niitä, onko kenenkään mielestä tuossa mitään järkeä?

Kolmanneksi mitäs sitten kun hyvin todennäköisesti valtoiden velkaantuessa ympäri maailmaa bondien korot alkavat nousta kohti pohjoista. Kuinka mukavaa olisi uusia 150 miljardin euron lainaa 15-20% korolla? Olisimme konkurssissa silloin ja uskon, että tämä on todennäköisin lopputulema niin täällä kuin muualla kun valtiot eivät ymmärrä, että ylivelkaantumista ei voi parantaa sillä, että yksityistä velkaa konvertoidaan julkiseksi, tästä ei seuraa mitään hyvää.

Anonyymi kirjoitti...

Eräs asia jota olisi hyvä pitää esillä: yli 90% kaikesta maailman rahasta on velkaa. Jos kuvitellaan että huomenna kaikki maailman velat maksettaisiin takaisin niiden myöntäjille, se ei tarkoittaisikaan sitä että onnen ja vaurauden päivät alkavat, vaan sitä ettei meillä enää olisi rahaa (vaihdonvälinettä) millä pyörittää taloutta.

Anonyymi kirjoitti...

Millä perustella sanot, että talouskasvu tulee pelkästään valmistavsta teollisuudesta?

Onko kukaan katsonut julkisten menojen rakennetta? Entä tulojen?

Suurin osa julkisista menoista käytetään sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän ylläpitoon. Suurimmat tulonlähteet ovat tottakai verotuksen kautta saatavat tuloverot (ansio/pääoma), alv ja valmistevero. Jonkin verran tuloja saadaan valtion omistajatoiminnasta. Eli pääasiassa tuloista ja kulutuksesta maksetaan veroa. Nyt tuloista ja kulutuksesta ei kerry tarpeeksi tämänhetkiseen tilanteeseen - joka on tottakai ohimenevä.

Jos ei otettaisi velkaa, merkitsisi se suoraan monien ihmisten köyhtymistä ja ihmisille tärkeiden palvelujen alasajoa.

Nyt on vain otettava velkaa ja toivottava, että talouskasvu vielä koittaa. Stten tietenkin on p housuissa, jos talouskasvu ei alakaan. Joudutaan palvelujen alasajon tielle.

Rauski kirjoitti...

Talouskasvu jos sitä mitataaan BKT:llä on välillä hieman hämäävä kun ei ota huomioon velankasvua ja sitä onko se velka sijoitettu tuottavasti vai onko se pelkkää syömävelkaa (niinkuin nyt, samoin BKT ei huomiot ns rikotun ikkunan ongelmia.

Kuitenkin aina kun halutaan lisää talouskasvua niin kyse on siitä, että tuotetaan jotakin mitä ihmiset haluavat enemmän tai paremmin. Talouskasvu ei tule pelkästään siitä, että myydään laivoja ulkomaille, mutta se tuo rahat tänne mitä voidaan sitten pyöritellä taloudessa. Paha ostaa bemareita Saksasta kun ainoat tulonlähteet ovat siinä, että A pesee B:n paidan ja B ojentaa C:n takin naulaan.

Anonyymi kirjoitti...

Rauski: "Kuitenkin aina kun halutaan lisää talouskasvua niin kyse on siitä, että tuotetaan jotakin mitä ihmiset haluavat enemmän tai paremmin. Talouskasvu ei tule pelkästään siitä, että myydään laivoja ulkomaille, mutta se tuo rahat tänne mitä voidaan sitten pyöritellä taloudessa."

Kansantalouden tilinpidossa (jonka ehkä tunnet) kysyntä ja tarjonta voidaan kirjoittaa seuraavaan muotoon: BKT (Y) = C+I+G+(X-M). Tarjontapuoli voidaan mieltää koostuvaksi alkutuotannosta, jalostuselinkeinoista ja palveluista. Näillä elinkeinosektoreilla tuotetut hyödykkeet voidaan käyttää yksityiseen kulutukseen, julkisiin ja yksityisiin investointeihin sekä julkiseen kulutukseen, käytettäväksi ulkomailla. Tarjonta on yhtä kuin btk. Bkt voi lyhyellä tähtäimellä kasvaa vaikka kuinka paljon pelkästään poliittisilla päätöksillä. Bkt tai sen kasvuvauhti ei kuitenkaan kerro tuotantorakenteesta läheskään kaikkea tarpeellista. Voidaan valmistaa vaikka suuria määriä aseita, jolloin btk voi kasvaa paljonkin, ilman että tämä hyödyttäisi suurta joukkoa ihmisiä. Talouskasvu kun lopultakin on vain bkt:n vuotuinen kasvuprosentti edellisvuoteen verrattuna.

Yhtälössä oleellista on se kotimaassa tarjottu(tuotettu) yritetään ainakin suurimmalta osin saada käytettyä myös kotimaassa (ja osa vietyä ulkomaille). Talouspolitiikalla yritetään vaikuttaa tarjontapuolen lisäksi kysyntäeriin, ensinnäkin yksityiseen kulutukseen (C). Keinona on verotuksen lisäksi työmarkkinapolitiikka ja tukku monia muita (kuten korkovähennykset jne.). Julkisiin ja yksityisiin investointeihin pyritään vaikuttamaan, jos yksityiset yritykset eivät investoi (koska ei ole tuotto-odotuksia), yrittää valtio lisätä julkisia investointeja (kuten juuri nyt tehdään), ja sitä kautta tukea kokonaiskysyntää – hyöty valuu tätä kautta myös yksityiseen kulutukseen. Julkinen kulutus (G) on niinikään tasapainottava kysyntäerä, johon vaikutetaan pääasiassa poliittisilla päätöksillä.

Olet oikeassa siinä, että oleellista ovat ihmisten tarpeet. Talouskasvu ja vieläpä sen jakaantuminen siedettävän tasaisesti voi olla kestävällä pohjalla vain, jos taloudessa tuotetuille hyödykkeille on kysyntää kotimaassa tai ulkomailla. En kuitenkaan jaksa uskoa, että ulkomainen kysyntä ei vetäisi Suomenkin taloutta kasvuun, kun kansainvälisen talouskasvun aika koittaa (ehkä vuodesta 2012 eteenpäin). Pitää huomata, että Suomen koko taloushistorian aikainen talouskasvu on syntynyt nimenomaan ulkomaisesta kysynnästä. Siihen asti, kunnes ulkomainen kysyntä jälleen elpyy, on viisainta tukea kotimaista kulutuskysyntää suoraan ja epäsuorasti, vaikka velalla. Talouden sopeutuminen korkean työttömyyden kautta kun on kaikkein pahin ajateltavissa oleva vaihtoehto.

Rauski kirjoitti...

"Siihen asti, kunnes ulkomainen kysyntä jälleen elpyy, on viisainta tukea kotimaista kulutuskysyntää suoraan ja epäsuorasti, vaikka velalla. Talouden sopeutuminen korkean työttömyyden kautta kun on kaikkein pahin ajateltavissa oleva vaihtoehto."

Suomen julkiset menot on mitoitettu historiallisen nousukauden mukaan. Tässä on se ongelma, että koska nyt ei haluta leikata mistään niin velalla joudutaan elämään helposti 15-20 vuotta. Tämä ei kestävää.

Ongelma mikä maailmassa on, että esim USA:ssa on talouskasvu perustunut pelkästään velan kasvuun. Tämä kehitys on törmännyt nytten seinään.

http://market-ticker.org/uploads/KeyCharts/AbsoluteDebtToGDP.png

Ongelma on nyt se, että ei tiedosteta ongelmaa joka on suhteessa talouskasvuun eksponentiaalisesti kasvanut velka, joka nyt pitää maksaa rajun laman muodossa pois, kun velka tuhoutuu konkurssien ja velan maksun muodossa pois.

Yritykset valtoiden toimesta puuttua tähän prosessiin johtavat minusta kahteen lopputulemaan: Japanin tyyliseen kadotettuihin vuosikymmeniin (hyvä vaihtoehto) tai valtioiden konkurssiin ja siitä seuravaan hyperinflaatioon kun valtio koettaa elvyttää rajusti deflatoituvaa taloutta valtavin alijäämin.

Suomen kohdalla pahin vaihtoehto on valtion konkurssi ja kaikenlaisen tuotannon totaalinen ulosliputus maasta kun valtio koettaa "hyperverottaa" maksaakseen hyödyttömiä alijäämiään.

Anonyymi kirjoitti...

Rauski: "Ongelma on nyt se, että ei tiedosteta ongelmaa joka on suhteessa talouskasvuun eksponentiaalisesti kasvanut velka, joka nyt pitää maksaa rajun laman muodossa pois, kun velka tuhoutuu konkurssien ja velan maksun muodossa pois."

Yhdysvallat on toiminut kansainvälisen talouden veturin viimeiset 50 vuotta. Tämä on perustunut osittain suuriin Yhdysvaltojen alijäämiin (johon viittasit), kuten Yhdysvaltojen valtiontalouden tilasta voidaan hyvin havaita (velka jotain 6000 miljardia dollaria ja lähestyy noin 80% bkt:sta). Velka on siis tähtitieteellinen.

Taloutta on siis Yhdysvalloissa sopeutettava keinolla millä hyvänsä. Törmäsin netissä varsin mielenkiintoiseen haastatteluun (http://www.youtube.com/watch?v=0-ZZFmKFk1s). Siinä eräs vaikutusvaltainen heppu esittää oman näkemyksensä siitä, miten Yhdysvallat aikoo selviytyä velasta (=dollarin arvon puolittaminen). Tosin heppu arvioi tämän tapahtuvan seuraavan 14 vuoden kuluessa.

Suomi on pieni talous, joka on riippuvainen ulkomaankaupasta. Viennin osuus bkt:sta on ollut noin aika pitkään noin 40 %. Jos Yhdysvaltojen talous alkaa jollakin keinolla vetää kansainvälistä taloutta nousuun, näkisin erittäin todennäköisenä, että sillä on suotuisat vaikutukset myös Suomelle, vaikkapa välillisesti. Erityisen tärkeitä Suomelle ovat Venäjän, Ruotsin, Saksan ja Iso-Britannian markkinat.

Kuten tuossa aiemmin totesin, talouden sopeutuminen korkean työttömyyden kautta on kaikkein huonoin vaihtoehto, ja sitä kannattaa lykätä vaikka velan muodossa niin pitkään kuin mahdollista.

Olemme tällä hetkellä todella kaukana valtion konkurssista. Edellisen laman velat maksettiin pääasiassa talouskasvulla, niin tulee todennäköisesti käymään nytkin. Suomessa on kuitenkin hyvin paljon osaamista, jolla on kysyntää ulkomailla. Ei tietenkään haittaisi, että myös uusia teknisiä innovaatioita pystyttäisiin kehittämään, vaikkapa energia-/ympäristösektoreille.

Rauski kirjoitti...

"Olemme tällä hetkellä todella kaukana valtion konkurssista. Edellisen laman velat maksettiin pääasiassa talouskasvulla, niin tulee todennäköisesti käymään nytkin."

Suomi olikin vahvan markan politiikan ja muun hölmöyden vuoksi yksin ongelmissa, silloin kun markka devalvoitiin niin vienti alkoi toimia melko heti. Nyt devalvaatio mahdollisuutta ei ole ja muu maailma on itse myös kusessa. Myöskään silloin ei ollut globalisaatiota, mikä vie tuotantoa pois Suomesta samoin kuin nyt.

Anonyymi kirjoitti...

Rauski: "Suomi olikin vahvan markan politiikan ja muun hölmöyden vuoksi yksin ongelmissa, silloin kun markka devalvoitiin niin vienti alkoi toimia melko heti. Nyt devalvaatio mahdollisuutta ei ole ja muu maailma on itse myös kusessa. Myöskään silloin ei ollut globalisaatiota, mikä vie tuotantoa pois Suomesta samoin kuin nyt."

Olen tuosta samaa mieltä. Pidän silti todenäkäisenä, että viennin kasvu tulee pelastamaan meidät konkurssilta.

Meillä olisi kerta heitolla työttömiä noin 150.000 lisää ilman valtion velan ottoa. Seurausten katastrofaalisuutta on vaikea edes kuvitella.

Ei tämä velanotto valu pelkästään julkisen sektorin ylläpitoon, suurelta osin sillä rahoitetaan julkisia investointeja, joita yksityiset yritykset toteuttavat. Julkisen sektorin ylläpitokin on lähes yksinomaan kansalaisille erittäin tärkeiden terveys-, sosiaali-, ja koulutuspalvelujen tuottamista.

Mitä tekisit, jos et juuri nyt ottaisi velkaa? Sulkisitko sairaaloita, lopettaisitko äitiyspäivärahat ja opintotuet, vai sulkisitko yliopistoja, ammattikorkeakouluja, päiväkoteja ja peruskouluja?

Rauski kirjoitti...

Käytännössä leikkaukset pitäisi ensin kohdistaa hallintoon ja siellä on leveiden vuosien jälkeen valtavasti löysää. Leikataan puoleen vaikka julkisen sektorin palkat. Krugman ehdotti Suomelle tuota silloin kun täällä kävi, vaikka hän tunnetusti on kovin vasemmalla.

Markku kirjoitti...

Suomen julkiset menot on mitoitettu historiallisen nousukauden mukaan. Tässä on se ongelma, että koska nyt ei haluta leikata mistään niin velalla joudutaan elämään helposti 15-20 vuotta. Tämä ei kestävää.

Velaksi ei tulla elämään 15-20 vuotta, koska tuollaista ei mikään taho rahoita. Suomen valtio ei voisi ylläpitää merkittäviä alijäämiä noin kauan, vaikka haluaisi. Eikä takuulla halua.

Talouskasvu jatkuu globaalin laman hellittäessä, joskin todennäköisesti hitaampana kuin vuosina 1995-2008. Suomen taloushan kasvoi tuona aikana noin prosenttiyksikön nopeammin vuodessa kuin muissa OECD-maissa.

Käytännössä leikkaukset pitäisi ensin kohdistaa hallintoon ja siellä on leveiden vuosien jälkeen valtavasti löysää.

Tuo nyt on kaikkien populistien vakiovastaus. Tuollaisille heitoille ei pidä antaa minkäänlaista painoarvoa ennen kuin näytetään riittävän yksityiskohtaiset laskelmat.

Leikataan puoleen vaikka julkisen sektorin palkat. Krugman ehdotti Suomelle tuota silloin kun täällä kävi, vaikka hän tunnetusti on kovin vasemmalla.

En löytänyt äkkiä googlettamalla Krugmanin lausuntoa, joka mukaan julkisen sektorin palkat olisi puolitettava. Krugman on kylläkin ehdottanut julkisen sektorin palkkojen jäädyttämistä. Maltillinen 5-10 prosentin palkanalennus julkisella sektorilla olisi järkevä toimenpide varsinkin pahiten velkaantuneissa kunnissa.

Rauski kirjoitti...

"
Velaksi ei tulla elämään 15-20 vuotta, koska tuollaista ei mikään taho rahoita. Suomen valtio ei voisi ylläpitää merkittäviä alijäämiä noin kauan, vaikka haluaisi. Eikä takuulla halua.

Talouskasvu jatkuu globaalin laman hellittäessä, joskin todennäköisesti hitaampana kuin vuosina 1995-2008. Suomen taloushan kasvoi tuona aikana noin prosenttiyksikön nopeammin vuodessa kuin muissa OECD-maissa."

Mutta kun ennen ei ole ollut tälläistä tilannetta. Kun ongelma on paha ylivelkaantuminen niin velan on annettava tuhoutua konkurssien ja takaisinmaksun kautta. Japani koetti sitä mitä länsimaat tekevät nyt, se ei onnistunut ja eikä se onnistu täälläkään. Yritysten ja kuluttajien velanottokyky on törmännyt seinään. Ongelma ei ratkea ennen velkojen likvidointia, ihan sama vaikka se aiheuttaisi syvän laman, vaihtoehto on vielä pahempi.

Ottaen vielä huomioon, että Suomen teollisuus on lähtökuopissa muutenkin ennen tätä, niin velkaantuminen on täysin edesvastuutonta. Valtion velkakirjojen korot voivat kyllä pysyä kohtalaisen matalalla niikauan kun ihmiset uskovat deflaatioon. Ongelma on vain, että joskus näiden korkojen on noustava ja silloin on helposti Suomikin voinut velkaantua pahasti.

"En löytänyt äkkiä googlettamalla Krugmanin lausuntoa, joka mukaan julkisen sektorin palkat olisi puolitettava. Krugman on kylläkin ehdottanut julkisen sektorin palkkojen jäädyttämistä."

Ei Krugman tuota sanonutkaan vaan minä, kirjoitin tuon hieman huolimattomasti. Krugman kuitenkin ehdotti Suomelle sisäistä devalvaatiota, eli palkkojen alentamista.

Anonyymi kirjoitti...

Totuus on että suomi on rikkaampi kuin koskaan.

Buji kirjoitti...

Herra Keroselle, Kirjoitan tänne, koska en ole rekisteröitynyt hommafoorumille.

Presidenttiehdokkaan on oltava syntyperäinen Suomen kansalainen. BZ on kyllä syntynyt Suomessa, mutta saanut kansalaisuuden vasta noin 5-vuotiaana.

Alimmaiselle anonyymille: Suomi oli historiansa rikkain vuonna 2008, ja silti piti ottaa lisävelkaa. Ja lisää otetaan.

Markulle: 13,4% valtion viranhaltijoista voitaisiin irtisanoa ja lopuilta leikata palkkaa 13,4%. Säästö olisi 25% palvelujen kärsimättä. Yritysjohtajile toiminnan tehostaminen on ihan viikottaista työtä . Julkinen sektori korottaa veroja ja lainaa rahaa.

Anonyymi kirjoitti...

Mitä jos palattaisiin julkiseen rahaan tämän yksityisen rahan sijaan ?

Anonyymi kirjoitti...

Suomi ei kykene koskaan maksamaan velkaansa takaisin eli olemme rahoittajiemme(enimmäkseen kiinalaisperäisiä) vankeja loputtomiin tai ainakin valtion konkurssiin asti.
Olemme jokainen tavallaan nykyaikaisesa feodaaliorjuudessa, jossa joudumme ilmaisia työpäiviä tekemään paljon "hyvinvointimme" eteen. Jos varallisuudesta vähennetään velat, emme ole rikkaampia kuin koskaan. Tuon älyttömän väitteen joku esitti. Risto