Kukaan ei usko sikainfluenssaan

Uskookohan kukaan oikeasti, että sikainfluenssa on vaarallinen tuomionpäiväntauti ja panikoimisen arvoinen asia? Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan H1N1-viruksen leviäminen, eli niin kutsuttu sikainfluenssa, on saamassa pandemian luonteen. WHO:n apulaisjohtaja Keiji Fukudan mukaan WHO:n määrittämä hälytystaso on viisi, mutta se lähestyy kuutta. Tämä luonnollisestikaan ei tarkoita mitään, koska WHO:n hälytystasot eivät ole liukuvia, vaan porrastettuja, eli hälytystaso joko on kuusi tai sitten se ei ole sitä. Välimuotoja ei ole.

Sille, että hälytystaso ei ole kuusi, on luonnollisesti hyviä syitä. WHO:n tilastojen mukaan sikainfluenssaan on sairastunut maailmanlaajuisesti ainoastaan 19 000 ihmistä, ja 117 ihmistä on kuollut tautiin. Vaikka 19 000 kuulostaakin suurelta luvulta, ei se ole todellisuudessa niin paljoa. Vuoden alkupuolella Zimbabwessa koleraan sairastui puolen vuoden periodin sisällä yli 60 000 ihmistä, ja tauti tappoi yli 3 160 ihmistä. Tavallinen influenssa puolestaan tappaa maailmanlaajuisesti vuosittain 250 000:sta jopa puoleen miljoonaan ihmistä.

Itse asiassa pelkästään ääni tappaa yksinään Suomessa useampia ihmisiä kuin koko H1N1-pandemia on tappanut tähän asti maailmanlaajuisesti. Saksalaistutkimuksen perusteella liki kolme prosenttia sydäninfarkteista johtuu melusta. Helsingin yliopiston tutkija Outi Ampujan mukaan Suomessa tällaisia tapauksia on vuosittain noin 400 kappaletta. Ampujan mielestä melu on yhtä tappavaa kuin passiivinen tupakointi, eikä keho voi tottua siihen samalla tavalla kuin mieli.

Koska sikainfluenssa ei ole ainakaan vielä osoittautunut millään tavalla lähellekään niin vaaralliseksi kuin median lietsoma paniikki antaa ymmärtää, eivät sikainfluenssasta seuraavat suurimmat ongelmat koske terveyttä, vaan yhteiskuntaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yli sata koulua on suljettu sikainfluenssan vuoksi, vaikka maailmassa on kuollut vasta suurin piirtein yhtä monta ihmistä koko influenssaan. Ylireagointi ja pelko voi halvaannuttaa yhteiskuntaa ja sen tärkeitä instituutioita, minkä lisäksi se voi olla suoraan syypää myös ihmishenkien menetyksiin.

Viimeksi "sikainfluenssaa" pelättiin vuonna 1976, kun amerikkalainen sotilas David Lewis menehtyi outoon, nopeasti tappavaan flunssaan. Koska Amerikka pelkäsi vuosien 1918-19 miljoonia tappaneen influenssan toistumista, päättivät Amerikan päättäjät tehdä sen, minkä jokainen järkevä ihminen olisi heidän tilanteessaan tehnyt; he panikoivat. Panikoinnin seurauksena käynnistettiin immunisaatio-ohjelma, jonka tarkoituksena oli pysäyttää influenssan leviäminen. David Lewis oli ainoa, joka menehtyi sikainfluenssaan, mutta sadat muut kuolivat tai vahingoittuivat vakavasti heille annettujen sikainfluenssarokotusten vuoksi.

Eipä siinä, rokotteiden nyt muutenkin kuvitellaan olevan jotain ihmeellistä, vaikka niistä seuraa vähän väliä ongelmia. Tästä viimeisimpänä hyvänä esimerkkinä Briteissä aloitettu ohjelma rokotuttaa maan 12-18 vuotiaat tytöt papilloomaviruksen vastaisella rokotteella. 700 000 rokotetusta 1 340 raportoi 2 981 erilaisesta haittavaikutuksesta. Neljä rokotetuista oli saanut kouristuksia, yksi sai kohtauksen ja yksi epileptisen kohtauksen. Useat tytöt kärsivät halvauksista; Yhdellä tytöistä oli kasvohalvaus, yhdellä puolen kehon halvaus, kahdelta hävisi kosketuksen tunto ja yhdellä jalat halvaantuivat. Lähes 20:llä näkö oli sumentunut ja yhdelle tytöistä kehittyi anoreksia. Yhdysvalloissa sama rokote on aiheuttanut myös ainakin yhden kuolemantapauksen.

EU:n terveyskomissaari Androulla Vassiliou kertoo, että EU työskentelee kellon ympäri lääkefirmojen kanssa kehittääkseen sikainfluenssarokotteen. No, kai se on hyvä, että mokoma on kaiken varalta valmiina, jos vaikka hommat kusevatkin kintuille. Onneksi lääketiede on kuitenkin edennyt pitkälle niistä ajoista, kun iilimadoilla yritettiin hoitaa demonipossessioita, eivätkä rokotteetkaan ole enää ainoa keino taistella vaarallista sikainfluenssaa vastaan. Asiantuntijat ympäri maailman ovat tutkineet muita keinoja pandemian taltuttamiseksi, ja heillä alkaakin olla pari aika kovaa ässää hihassa; nimittäin käsien peseminen ja yleinen hygienia.

Sikainfluenssa leviää samalla tavalla kuin mikä tahansa muu influenssa, eli pääasiassa pisaratartunnalla. Sikainfluenssaa kannetaan käsissä, eikä se leviä esimerkiksi ilman kautta tai sähköpostitse. Käsien ja pintojen peseminen, kasvojen suojaaminen pärskiessä ja se, että ei kuvittele olevansa superihminen, vaan jää sairastuessaan rehellisesti kämpille sen sijaan, että lähtisi vaikka töihin, auttavat jo pitkälle. (Rehellisesti kämpille jääminen edellyttää, että on oikeasti sairas.) Panikointi ja oletus siitä, että lääketiede kyllä ratkaisee kaikki ongelmat, eivät yleensä ole parhaita mahdollisia tapoja hoitaa asioita, mutta terveellä maalaisjärjellä pääsee pitkälle. Ainakin Kemiin saakka.