Irakilaiset ja somalit ovat yliedustettuna aivan väärissä tilastoissa

Helsingin Sanomat uutisoi, että Suomi lisää turvapaikanhakijoiden iänmäärityksiä ja kielianalyysejä, koska turvapaikanhakijoiden määrä luonnollisesti räjähti käsiin pian sen jälkeen, kun eduskunta hyväksyi liki yksimielisesti Euroopan päättömimmän ulkomaalaislain, eli Lex Thorsin, samaan aikaan, kun muut EU:n jäsenvaltiot tiukensivat omaa maahanmuuttolainsäädäntöään. Odotetusti maahanmuutto (tai siis humanitaarinen maahanmuutto) nousi välittömästi kasvuun, mikä aiheuttaa loogisesti myös maahanmuuton ongelmien kasvua.

Kun puhutaan maahanmuuton ongelmista, ei tietenkään tarkoiteta oikeasti työperäistä maahanmuuttoa. Oikeasti työperäinen maahanmuutto on melkein tyystin vapaa ongelmista, minkä lisäksi siitä on myös hyötyä vastaanottavalle valtiolle. Samaa ei kuitenkaan voida sanoa niin kutsutusta "humanitaarisesta maahanmuutosta", joka tarkoittaa käytännössä kaikkea sellaista maahanmuuttoa, jota ei voi perustella millään rationaalisella, vaan ainoastaan epämääräisellä ja mitään tarkoittamattomalla löpinällä kuten "kulttuurin rikastaminen" tai "työvoimapula". On empiirisesti selvää, että humanitaarisesta maahanmuutosta seuraa ongelmia.

Pelkästään tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Suomeen on tullut 1 822 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna samalla ajanjaksolla Suomesta haettiin turvapaikkaa 540 kertaa, eli turvapaikanhakijoiden määrä on yli kolminkertainen. Turvapaikanhakijoista suurimmat ryhmät, eli irakilaiset (687) ja somalit (435) muodostivat yli puolet kaikista turvapaikanhakijoista. Seuraavina tulleet ryhmät, eli afghanistanilaiset (126), iranilaiset (59) ja kosovolaiset (43) eivät päässeet lähellekään somalien ja irakilaisten lukumääriä.

Turvapaikan lisäksi toinen perinteinen tapa jäädä Suomeen on oleskeluluvalla, joita haettiin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä 5 426 kappaletta. Oleskeluluvista hyväksyttiin 4195 kappaletta, mutta koska hakemuksia tulee enemmän kuin niitä ehditään käsitellä, eivät kaikki päätökset vielä näy tilastoissa. Kärkikymppiin eniten oleskelulupia hakeneista kansallisuuksista lukeutuvat luonnollisesti somalit 391 oleskelulupahakemuksellaan ja irakilaiset 154 oleskelulupahakemuksellaan. Sekä somaleilla että irakilaisilla oleskelulupahakemuksen perusteena oli ainoastaan kolmessa tapauksessa työnteko, ja muissa tapauksissa perheenyhdistäminen tai muu vastaava humanitaarinen syy. Yksikään somali tai irakilainen ei hakenut oleskelulupaa elinkeinonharjoittamisen tai opiskelun perusteella.

Vertailun vuoksi eniten oleskelulupia hakeneet venäläiset tekivät 1 233 oleskelulupahakemusta. Näistä noin kolmannes, eli 446, olivat työntekijän oleskelulupia. 72 olivat opiskelijan oleskelulupia. Elinkeinonharjoittajiksi pyrki Venäjältä neljä ihmistä. Oleskeluluvista huomaa, että ne samat ryhmät, jotka ovat tulleet Suomeen eniten humanitaaristen syiden perusteella, ovat myös työllistyneet heikoiten. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuoden 2007 huhtikuussa työikäisistä somaleista työttöminä olivat 53 prosenttia ja irakilaisista 62 prosenttia. Venäläisillä tämä luku oli 30 prosenttia.

Sen lisäksi, että työttömiksi jäävien ihmisten tulo maahan heikentää huoltosuhdetta, seuraa humanitaarisesta maahanmuutosta myös väkivaltarikollisuuden kasvua. Vera Izrailit on laskenut Tilastokeskuksen julkaisujen perusteella sen, miten usein eri kansalaisuuksien edustajat olivat epäiltynä väkivaltarikoksista. Izrailitin laskelmat osoittavat, että ne samat ryhmät, jotka muodostavat suurimman osan humanitaarisesta maahanmuutosta, eli somalit ja irakilaiset, ylikorostuvat myös väkivaltarikoksissa kaikista eniten. Rikokset, joita seuraavat luvut kuvaavat, ovat ryöstö, törkeää ryöstö, tappo, murha, surma, tapon, murhan tai surman yritys, lapsensurma, pahoinpitely, törkeä pahoinpitely, raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen.

Vuonna 2008 väkivaltarikoksista epäiltyjä somaleita oli tuhatta ihmistä kohti 56.92. Irakilaisilla sama luku oli 54.97. Jotta luku pääsee oikeaan kontekstiin, olivat suomalaiset tuhatta ihmistä kohti epäiltynä väkivaltarikoksista 4.77 kertaa, mikä merkitsee sitä, että irakilaiset ja somalit olivat epäiltynä väkivaltarikoksista yli 11 kertaa useammin kuin suomalaiset. Länsimaalaiset, jotka vetivät kovimmat väkivaltatulokset, olivat virolaiset, joista epäiltynä oli tuhatta kohti 19.47 ihmistä.

Se, että ulkomaalaiset tekevät suhteettomasti enemmän rikoksia kuin suomalaiset, näkyy myös vankitilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten vankien määrä on laskenut enemmän tai vähemmän tasaisesti ainakin vuodesta 1974 lukien. Ulkomaalaisten vankien määrä puolestaan on noussut tasaisesti sekä suhteessa että absoluuttisesti. Vuonna 1987 Suomessa oli vangittuna 4 175 suomalaista vankia ja 12 ulkomaalaista vankia. Vuonna 1997 suomalaisia vankeja oli 2 974 ja ulkomaalaisia 116. Vuonna 2007 suomalaisia vankeja oli 3 551 ja ulkomaalaisia 307.

20 vuodessa suomalaisten vankien määrä on vähentynyt keskimääräisesti 624 kappaletta. Ulkomaalaisten vankien määrä puolestaan on kasvanut 20 vuodessa 295 kappaletta. Vuonna 2007 Suomessa oli runsaat 5,1 miljoonaa suomalaista ja noin 132 000 ulkomaalaista, eli ulkomaalaisia oli Suomessa noin 2,5% Suomen koko asukasluvusta. Vankiloiden asukasluvusta ulkomaalaiset muodostivat kuitenkin noin 8%. 10 vuotta sitten vankiloiden asukkaista noin 3,8% olivat ulkomaalaisia. Vuonna 1987 vangeista vain vähän alle 0,3% olivat ulkomaalaisia. Vankimäärissä ei ole eritelty, mistä syystä vangitut ulkomaalaiset saapuivat maahan, mutta heittäisin villin veikkauksen, että mitä työttömämpi ja väkivaltaisempi, sitä todennäköisemmin lukemassa tiilenpäitä.

Näitä kaikkia lukuja katsoessa on otettava huomioon, että yhdessäkään tilastossa ei vielä edes näy Lex Thorsin vaikutus täysimääräisesti. Lex Thors laskee huomattavasti rimaa saada oleskelulupa humanitaarisilla syillä, mikä tulee todennäköisesti näkymään entistä suurempana Suomeen kohdistuvana muuttoliikkeenä, ja sitä kautta entistä suurempina humanitaarisen maahanmuuton ongelmina. Kysymys ei ole enää se, tuleeko esimerkiksi ulkomaalaisten suorittama rikollisuus kasvamaan, vaan se, miten paljon tämä rikollisuus tulee kasvamaan.

Humanitaarisen maahanmuuton ongelmaa ei ratkaista sillä, että "vaaditaan vuoropuhelua", eikä ketään - ei kantaväestöä tai maahanmuuttajia - tule millään tavalla koskaan auttamaan se, että ongelma yritetään lakaista maton alle selittämällä se "suomalaisen yhteiskunnan rakenteellisella piilorasismilla", Internet-natseilla tai jollain muulla hatusta heitetyllä köyhän miehen Copperfield-tempulla, jolla päättäjät pyrkivät piilottamaan oman kyvyttömyytensä ja haluttomuutensa. Ongelma voidaan ratkaista ainoastaan tietoisella päätöksellä, eikä se tule vaatimaan yhtään mitään sen suurempaa tai ihmeellisempää kuin yksinkertaisesti sen, että ongelma tahdotaan ratkaista.

PS. Tilastot käsittelevät ihmisryhmiä nimenomaan ihmisryhminä, eivätkä ne luonnollisestikaan tarkoita yksilötasolla juuri mitään, koska jokainen yksilö on jo määritelmänsä mukaan yksittäistapaus. Tilastoista on myös huomattava, että Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat tai toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat näkyvät tilastoissa suomalaisina. Kaikki tilastot eivät ole samalta ajalta, mikä johtuu siitä, että kaikista asioista ei ole edes saatavilla tuoreita tilastoja. Tosin vittuako minä tässä taas selittelen; Ihan kuin ette muka osaisi lukea tilastoja.

Lisätietoja:
Nimimerkki Turkulaine Homma-foorumilla
Maahanmuuttajat ei ole yksi tasapaksu ryhmä, tontut