lauantai 8. marraskuuta 2008

"Rehellisillä kansalaisilla ei ole mitään piiloteltavaa!" ...ja paskat

Helsingin Sanomat kertoo, että keskusrikospoliisi tahtoo saada käyttöönsä rekisteröintijärjestelmän, johon kirjattaisiin näyte rikoksesta epäiltyjen äänestä. Kuten yleensäkin poliisin, hallituksen tai muun julkisen vallan ehdottaessa erilaisia gestapolta tuoksahtavia älynväläyksiä, seuraa asiasta melko tavalla älämölöä ja keskustelua, mikä on äärimmäisen hyvä asia.

Keskusteluissa erilaisista sensuuri-, valvonta- tai henkilötietojenrekisteröintijärjestelmistä joutuu vähän väliä kuulemaan tai lukemaan argumentin "lol ei rehellisellä ihmisellä oo mitään piiloteltavaa =) ei haittaa vaikka kytät valvoo copz". Argumentti on poikkeuksetta muotoiltu juuri tuolla tavalla hymiöine kaikkineen. Vammaisen muotoilunsa, joka siis on täsmälleen samanlainen joka ikinen kerta, lisäksi argumentissa on muitakin puutteita. Päällimmäisenä tulee mieleen, että se missaa koko pointin yhtä lahjakkaasti kuin Sarah Palin mahdollisuutensa päästä valkoiseen taloon.

Ensimmäinen asia, joka tämän tyyppisissä keskusteluissa tulee ymmärtää, on yksityisyydensuoja. Yksityisyydensuoja on sekä perus- että ihmisoikeus ja se on tunnustettu sekä kansainvälisissä sopimuksissa että Suomen perustuslaissa. Yksityisyydensuoja puolestaan ei ole pelkästään "kuuliaisten kansalaisten" oikeus, vaan se kuuluu myös yhteiskunnan pohjasakalle, kuten raiskaajille, murhaajille ja Ari Koivusen faneille. Idea yksityisyydensuojan takana on se, että oli ihmisellä jotain piiloteltavaa tai ei, se ei kuuluu viranomaisille tasan tarkkaan vain sen verran, mikä on välttämätöntä ihmisten ja yhteiskuntarauhan suojelemiseksi. Yksityisyydensuojan vuoksi kaikkiin henkilötietojen rekisteröintiä ja ihmisten valvontaa koskeviin ideoihin ja ehdotuksiin tulee suhtautua äärimmäisellä varauksella. Tämä johtuu väärinkäytöspotentiaalista.

Jos jotain asiaa voidaan käyttää väärin, sitä tullaan käyttämään väärin. Vaikka 999 ihmistä tuhannesta olisi hyviä ja rehtejä tyyppejä, ei tarvita kuin yksi ketku väärässä paikassa väärään aikaan, jotta tuhoa tapahtuu. Hyvä ja paljon huomiota saanut esimerkki on poliisin harjoittama lapsipornosensuuri, jolla on sensuroitu muun muassa sensuuria käsitteleviä sivustoja. Puolestaan Brittilässä on otettu ihmisiltä DNA-tietoja pakkovoimin. Nämä väärinkäytökset ovat tapahtuneet vakaissa oloissa ja rauhan aikana. Ongelmat ja väärinkäytöspotentiaali puolestaan kasvavat esimerkiksi erilaisten kriisien ja epävakaiden aikakausien aikana, ja juuri sen vuoksi kaikki julkisen vallan järjestelmät tulee rakentaa pitäen silmällä pahinta mahdollista tilannetta.

Täysin riippumatta siitä, onko rehellisillä ihmisillä mitään piiloteltavaa, on mahdollista ja ajan kuluessa jatkuvasti todennäköisempää, että myös äänirekisterijärjestelmää tullaan käyttämään väärin. Äänitiedot tulevat olemaan digitaalisessa muodossa, eivätkä esimerkiksi analogisesti tallennettuina kaseteilla. On teoriassa mahdollista, että nämä äänitiedot vuotavat poliisilta tai vaihtoehtoisesti joku hakkeri hankkii ne käsiinsä. Hakkerit ovat alityöllistettyjä ja poliisit ovat ylityöllistettyjä. Jo nyt on olemassa tietoteknisiä sovelluksia, joiden avulla tällaista vuotanutta rekisteriä voidaan käyttää esimerkiksi syyttömien ihmisten lavastamiseen. Puheella lavastaminen on myös ratkaisevasti helpompaa kuin esimerkiksi sormenjäljillä lavastaminen, sillä toisin kuin sormenjälkien kanssa, digitaalisella äänellä pelatessa ei ole minkäänlaista pakkoa edes käydä fyysisesti missään. Lavastaminen voidaan suorittaa ohimennen läppärillä samalla, kun juo sohvalla olutta ja katsoo televisiosta Kärppien muiluttavan Helsingin pellet.

Suomalaisella poliisilla on käytössään äärimmäisen rajalliset resurssit ja poliisi kärsiikin resurssipulasta. Maailmanlaajuinen musiikki- ja äänibisnes ei. Audiobisnes käyttää kirjaimellisesti miljardeja euroja erilaisten äänen muokkaamiseen, tuottamiseen ja syntetisoimiseen käytettävien järjestelmien, laitteiden ja ohjelmien kehittämiseksi. Tämän lisäksi softia ja äänen muokkaamista kehitetään erityisesti konemusiikkia tekevien taholla vapaaehtoisvoimin ja talkootyönä, edelleen maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi poliisin käyttämät äänentunnistamissoftat tulevat poikkeuksetta jäämään alakynteen. Poliisi on jo huomioinutkin tämän ongelman tunnustamalla, että äänentunnistus ei tule olemaan varma. Poliisi ei kuitenkaan käsitä, miten epävarma tämä järjestelmä tulee olemaan, koska poliisi ei ymmärrä, että äänen muokkaaminen on suurempi bisnes kuin puheentunnistus.

Jo mainitsemani pöhelön argumentin toinen suuri puoli on se, että se erottelee "rehelliset" ihmiset "epärehellisistä". Todellisuudessa, jossa me elämme, tällaisella erottelulla ei ole minkäänlaista merkitystä. Suomen poliisi on jo ehdottanut sormenjälkien keräämistä kaikilta suomalaisilta, ja mokomaa tietokantaa ollaan ajettu muun muassa passilain varjolla. Ei ole mitään takeita, ettei äänirekisterijärjestelmää levitettäisi vuosien saatossa kattamaan samalla tavalla myös niitä ihmisiä, joita ei epäillä rikoksista. On myös otettava huomioon, että ne suomalaiset, jotka eivät ole syyllistynyt lakien rikkomiseen, on mahdollista laskea yhden käden sormilla, vaikka tälle kädelle olisi käynyt sorvionnettomuus ala-asteella. Esimerkiksi suurimmalla osalla Internetiä käyttävistä ihmisistä joko on, on ollut tai tulee olemaan koneellaan laittomia video-, kuva- tai äänitiedostoja, mikä johtuu jo siitä, että esimerkiksi nykyiset tekijänoikeuslait ovat aikaansa ja teknologiaa jäljessä.

Koska ne ihmiset, joiden mielestä rehellisillä kansalaisilla ei ole mitään piiloteltavaa, eivät ole koko elämänsä aikana käsittäneet edes sitä, miten Saarioisten hernekeittopurkki avataan, väännän vielä lopuksi rautalangasta. Helsingin Sanomien jutussa keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion tutkimusjohtaja Tapani Reinikainen mainitsee, että äänitunnisterekisteri saattaa rajoittua aluksi vain kovan luokan rikollisiin. Oletetaan, että äänitunnisterekisteri toimii hyvin ja päätetään, että se ei enää rajoitukaan vain kovan luokan rikollisiin, vaan myös pienemmistä rikoksista epäiltyihin. Sitten oletetaan, että vaikka Euroopan Unionilta tulee jokin direktiivi, joka esimerkiksi inhimillisen erehdyksen vuoksi mahdollistaa tulkinnan, jonka mukaan kaikki ovat epäiltyjä. Tällöin poliisi saa oikeuden kerätä joka ainoalta suomalaiselta sormenjäljet, DNA-näytteen ja ääninäytteen.

Arvatkaa mitä! Direktiivejä, jotka viittaavat tällaiseen kehitykseen, on jo olemassa! :) No, direktiivin vihjaamasta kehityksestä huolimatta skenaario on kuitenkin vain ääriesimerkki. Se ei kuitenkaan ole mahdottomuus, ja se osoittaa melko yksiselitteisesti, että keskustelussa valvonnasta ja sensuurista ei ole kyse siitä, onko rehellisellä kansalaisella jotain piiloteltavaa. Kyse on siitä, miten on mahdollista varmistaa, että julkinen valta ei tule käyttämään sille suotuja valtuuksia väärin, tai miten varmaa on, että nämä arkaluontoiset tiedot eivät päädy vääriin käsiin.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jälleen kerran hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta. Aion seurata blogiasi jatkossakin.

Anonyymi kirjoitti...

tämä ei kuuluu varsinaiseen aiheeseen mutta en tiedä muutakaan tapaa ja kun kiinnostaa tietää kun olet minunkin äänellä varajäsen niin mitä se tarkoittaa? eli milloin varajäsen osallistuu kokouksiin? silloinko vaan kun varsinainen jäsen on estynyt osallistumaan siihen vai miten se menee. siinä yksi oiva aihe yhteen artikkeliin blogissasi, moni ei varmaan tiedä mitä varajäsen tarkoittaa.

Poro kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jiri Keronen kirjoitti...

Anonyymi; Tuo on muuten hyvä idea. Voisinkin tehdä sen. Varavaltuutettu osallistuu kokouksiin, jos varsinainen valtuutettu on estynyt tai hänet vapautetaan puuhastaan tai niin edelleen. Kokouksiin osallistumisen lisäksi suurin osa varavaltuutetuista, minä mukaan lukien, ryhtyy tekemään hommia jonkin lautakunnan jäseninä. Lautakunnat ovat elimiä, joille kunnanvaltuusto on delegoinut valtaa jonkin tietyn asian hoitamiseksi. (Esim. kulttuurilautakunta puuhaa kulttuuriasioita kunnanvaltuuston valtuuksilla.)

Poro; Lavastajan ei tarvitse millään tavalla lisätä yhtään mitään sinne tietoihin, eikä sillä ole varsinaisesti mitään väliä, miten tiedot on tallennettu poliisin tietokantaan tai millaisia turvatoimia tietokannan vuoksi on tehty.

Esimerkiksi henkilön X ei tarvitse tietää mitään muuta kuin se, että jonkun henkilön Y ääni on poliisin tietokannassa. Tämän jälkeen henkilö X voi hommata sekä softan että raudan ja muokata ääntä henkilön Y ääneksi. Sitten henkilö X voi esimerkiksi soittaa uhkauspuheluja henkilön Y äänellä. Poliisin käyttämä äänitunnistus ei pysty pysymään äänenmuokkauksen kehityksen tahdissa juuri mainitsemani kehityksen vuoksi, eli poliisi ei voi tietää, onko ääni henkilön Y oikea ääni vai henkilön X manipuloima ääni. Tällaiseen lavastukseen ei tarvita mitään muuta kuin kirppikseltä ostettu kännykkä ja anonyymi prepaid-liittymä.

Jiri Keronen kirjoitti...

Ai niin, vielä se, että itse asiassa ihmisen ääni voi tupsahtaa myös bittiavaruudesta.

Nimittäin esimerkiksi ICQ:lla on mahdollista soittaa myös tavallisiin puhelimiin ja tietääkseni vastaava mahdollisuus on myös Skypessä. Tämän lisäksi on huomattava, että äänirekisteriä voidaan käyttää myös esimerkiksi tarkistamalla, kuuluuko tietty YouTube-videossa oleva ääni henkilölle vai ei.

Anonyymi kirjoitti...

"Jokainen on syyllinen, vain rikos täytyy löytää."

Olikos se kansojen Isä Aurinkoinen, joka näin sanoi? Ei ole EU:ssa omenat kauas puusta pudonneet.

weekendsoldier kirjoitti...

"Jokainen on syyllinen, vain rikos täytyy löytää."

- Kuulostaa ihan Judge Dreddiltä:)

Matti kirjoitti...

Jep. Jokainen meistä on rikollinen. Se on vain lain tulkinnasta, valvonnasta ja sen hetkisesä prioriteettivalinnoista kiinni narahdammeko me.

Tunnustan. Olen ajanut joskus ylinopeutta, olen kävellyt päin punaisia, olen julkijuopotellut, kussut julkisella paikalla, olen ladannut laitonta musaa netistä yms. mielestäni pientä. En näitä rikoksia päivittäin tee, mutta hitto.. arvot ja tulkinnat on aina henkilöstä kiinni. Tiukka vanhoillislestadiolainen tuttavani paheksui ankarasti netistä imuroitua musiikkiani, mutta ei nähnyt mitään pahaa siinä, että kävi satunnaisesti kalastamassa vakituisen lupa-alueensa ulkopuolella. Käytännössä kaikki meistä käyttää kapeaa ja oikeellista elämänpolkua taivaltaessaan oikopolkuja tai ainakin käy puun takana kusella.

Kun ajat muuttuu ja arvot muuttuu, niin tämän päivän pikkutuhmuudesta voi tulla tuomittava rikos, jonka syylliset kaivetaan vaikka DNA-tietokannasta takautuvasti.