Torstaina eduskunta päätti Suomen 740 miljoonan lainatakuista Irlannille. Hallitus perusteli lainatakuita Suomen kansalaisten edulla. Tässä on yksi ongelma. Hallitus ei voi tietää, mikä on Suomen kansalaisten etu. Hallitus voi ainoastaan luulla tai väittää tietävänsä sen. Hallitus ja sen tekemät päätökset ovat kaukana kansalaisten mielipiteestä, ja koska "etu" on suhteellinen käsite, voivat ainoastaan kansalaiset itse sanoa, mikä on heidän etunsa.
Ei ole olemassa mitään yksiselitteistä totuutta, jonka pohjalta voisi sanoa, mikä on yleismaailmallinen "etu". Se, mikä kenenkin mielestä on etu, riippuu aina arvoista. Ihminen, joka on esimerkiksi elämässään kokenut turvattomuutta, voi arvostaa turvallisuutta enemmän kuin ihminen, joka on ollut aina suhteellisen turvassa, mutta jonka vapauksia on rajoitettu. Se, mikä on arvokasta ja tavoittelemisen arvoista, riippuu yksilöstä. Jollekin taloudellinen vakaus tai hyvinvointi voi olla tärkeämpää kuin tasa-arvo tai turvallisuus. Kyse on mielivaltaisesta päätöksestä, jota ei ole mahdollista todistaa yleismaailmallisesti. Etu on subjektiivinen käsite ja jokainen käsittää sen eri tavalla.
Koska etua ei voi määritellä ylhäältä, Suomen kansalaisten etua eivät voi määritellä poliitikot, hallitus, media, pankit tai mikään muukaan instituutio. Ainoat, jotka voivat tietää, mikä on Suomen kansalaisten etu, ovat Suomen kansalaiset itse.
Puhtaasti edustuksellisessa järjestelmässä, jossa parlamenttivaalit järjestetään kerran neljässä vuodessa ei ole mitään takeita, että eduskunnan tai hallituksen toimilla olisi hetkellä kansalaisten tuki. Mitä pidemmälle eduskuntavaaleista mennään, sitä todennäköisempää tämä on. Suomen Gallupin tekemän puoluebarometrin mukaan 51 prosenttia kansalaisista ovat tyytymättömiä hallitukseen. Poliittiset tapahtumat tai poliitikkojen tekemät päätökset voivat vaikuttaa Suomen kansalaisten luottamukseen valittuja päättäjiään kohtaan. Luottamus voi olla hyvin alhainenkin, mutta päätöksenteko ei ilmennä tätä ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Pelkästään edustuksellinen järjestelmä on liian jäykkä ottamaan kansalaisten mielipiteen huomioon.
Vaikka eduskunta toimiikin kansan nimissä, kyse on 200 tavallisen ihmisen mieltymysten ja oletusten muovaamasta henkilökohtaisesta päätöksestä. Lisäksi on huomioitava, että Suomen demokratiassa päätöksiä eivät tosiasiallisesti edes tee kansanedustajat, vaan puolueet ja hallitus. Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen äänesti Irlannin lainasta hallituksen ja eduskuntaryhmänsä linjan vastaisesti. Helsingin sanomien mukaan Keskustalla on selvät säännöt tilanteisiin, joissa edustaja rikkoo äänestyksessä ryhmäkuria. Helsingin sanomien mukaan ryhmäkurin rikkominen johtaa tavallisesti hiljaiseen yhteiseen rankaisuun: ryhmäkurin rikkoja ei pääse pitkiin aikoihin mihinkään kunnon asemiin kuten jaostojen tai valiokuntien johtoon, kunnollisille matkoille tai ryhmän luottamustoimiin. Ryhmäkurilla ja epävirallisilla rangaistuksilla puolueet ohjaavat kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä kansanedustajan äänestäjistä riippumatta.
Suomen perustuslain mukaan kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Ryhmäkuri ja "hallituksen pelisäännöt" ovat keinoja pyrkiä varmistamaan, että kansanedustaja sitoutuu noudattamaan muita kuin perustuslaillisia määräyksiä. Ryhmäkuri kasvattaa entisestään kuilua kansalaisten ja tehtyjen päätösten välillä ja se on vastoin Suomen perustuslain henkeä. Ryhmäkuri ei perustu Suomen kansalaisten etuun.
Jotta suuria linjauksia, kuten Irlannin lainaa, voitaisiin perustella kansalaisten edulla, sillä tulisi olla kansalaisten suora hyväksyntä. Kansanäänestyksessä kansan mielipide tulee suoremmin esille kuin eduskunnan äänestyksessä. Eduskunnassa oman näkemyksensä Suomen kansalaisten edusta saavat sanoa 200 erioikeutettua poliitikkoa, jotka toimivat eturyhmiensä kurin mukaisesti. Kansanäänestyksessä jokainen Suomen kansalainen saa osallistua päätöksentekoon. Suorassa kansanäänestyksessä ne, joiden edusta päätetään, saavat sanoa, onko päätös tuon edun mukaista vai ei.
Hallitus ei voi oikeuttaa toimintaansa Suomen kansalaisten edulla, jos Suomen kansalaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä hallituksen toiminta, oli se millaista tahansa. Hallituksella ei ole mitään takeita sille, että sen toiminta olisi Suomen kansalaisten edun mukaista. Kun hallitus perustelee jotain Suomen kansalaisten edulla, on perustelu yhtä pätevä kuin jos hallitus perustelisi päätöksen tyhjällä. Varmistaaksemme, että Irlannin lainatakuiden kaltaisissa asioissa toimittaisiin Suomen kansalaisten edun mukaisesti, tulisi näistä asioista järjestää suora, sitova kansanäänestys.
Lisää tietoa:
Suora demokratia edustuksellisen demokratian tueksi
Sitovat kansanäänestykset parantavat taloutta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Hyvin sanottu !
Torstaina eduskunta päätti Suomen 740 miljoonan lainatakuista Irlannille. Hallitus perusteli lainatakuita Suomen kansalaisten edulla. Tässä on yksi ongelma. Hallitus ei voi tietää, mikä on Suomen kansalaisten etu. Hallitus voi ainoastaan luulla tai väittää tietävänsä sen. Hallitus ja sen tekemät päätökset ovat kaukana kansalaisten mielipiteestä, ja koska "etu" on suhteellinen käsite, voivat ainoastaan kansalaiset itse sanoa, mikä on heidän etunsa.
Kansalaiset voi erehtyä keinoissa, jotka parhaiten johtavat heidän julkilausuttujen etujensa mukaiseen tulokseen. Kansa olisi esimerkiksi saattanut olla 1990-luvun alun laman aikana suostumatta pankkitukiin, mistä olisi seurannut suomalaisen pankkijärjestelmän täydellinen halvaantuminen ja vielä monta kertaa pahempi konkurssiaalto ja massiivisempi työttömyys kuin lamasta toteutuneessa skenaariossa seurasi.
Edustuksellisen demokratian perusidea on, että kansa äänestää edustajikseen ihmisiä, joiden arvomaailma vastaa heidän omaansa. Päätökset konkreettisista asioista, jotka yleensä ovat monitahoisia ja vaikeita, joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jätetään kansan valitsemille edustajille ja virkamiehille, joiden työtä on ottaa selvää kaikista asiaan vaikuttavista asioista ja tehdä informoituja päätöksiä. Edustuksellinen demokratia on kaikkein vähiten huono malli päätöksentekoon erittäin monimutkaisissa ja työnjaoltaan äärimmäisen pitkälle erikoistuneissa moderneissa yhteiskunnissa.
"Kansa olisi esimerkiksi saattanut olla 1990-luvun alun laman aikana suostumatta pankkitukiin, mistä olisi seurannut suomalaisen pankkijärjestelmän täydellinen halvaantuminen ja vielä monta kertaa pahempi konkurssiaalto ja massiivisempi työttömyys kuin lamasta toteutuneessa skenaariossa seurasi. "
Tai sitten kansa olisi saattanut päättää ettei kasinotalous romahduta maata lamaan ja pankkikriisiin.
Oliko Markku voittava osapuoli tässä kalmaisessa pankkitukiprosessissa jossa veronmaksajan selkänahasta nyhdettiin pankkiirien osingot?
Tai sitten kansa olisi saattanut päättää ettei kasinotalous romahduta maata lamaan ja pankkikriisiin.
Kasinotalous oli seurausta pääomamarkkinoiden nopeasta vapauttamisesta. Jotta kansa olisi voinut ottaa asiaan edes kantaa, siitä olisi pitänyt järjestää kansanäänestys. Kuinka usein kansanäänestyksiä edes voidaan järjestää? Mitä jos kansa olisi äänestänyt pääomamarkkinoiden vapauttamisen puolesta?
Oliko Markku voittava osapuoli tässä kalmaisessa pankkitukiprosessissa jossa veronmaksajan selkänahasta nyhdettiin pankkiirien osingot?
Yhtä paljon kuin sinäkin.
Todellinen virhe oli ottaa euroon mukaan maita, jotka eivät sinne alkuunkaan kuuluneet. Euroon olisi pitänyt ottaa mukaan vain Saksa, Benelux-maat ja Pohjoismaat. Sellaisesta eurosta olisi ollut Suomellekin runsaasti pelkkää hyötyä.
Markku Uusipaavalniemi puhui myös ryhmäkurista Ravin ja Kallin osalta ! Kokoomuksessa ja keskustassa ainakin tämä toimii vallan mainiosti !
Puhut Jiri täyttä asiaa! On mukava nähdä, että maahanmuuttokriittiseltä sektorilta löytyy myös arvoiltaan liberaaleja henkilöitä.
Eduskunta kaipaisi juuri kaltaisiasi edustajia, jotka ovat valmiita käyttämään omia aivojaan ja kyseenalaistamaan vallitsevia käsityksiä.
Valitettavasti olet eri vaalipiirissä ehdolla, joten en voi ääntäni antaa Sinulle. Toivotan kuitenkin onnea ja menestystä kevään vaaleihin!
51 prosenttia kansalaisista ovat tyytymättömiä hallitukseen
Valhe, emävalhe, tilasto pitää jälleen paikkaansa. Yleisti ottaen ihmisillä ei ole mitään mihin verrata hallituksen toimintaa, joten tyytymättömyys ei kerro hallituksen onnistumisesta mitään.
Kuten Markku sanoo voi olla että -90 luvun lama olisi voinut olla pahempi tai kuten Anonyymi sanoo se oltaisiin voitu välttää kokonaan. Kukaan ei tiedä totuutta koska tilanne elettiin vain kerran, eikä sitä voi elää toistamiseen. Einmal ist keinmal (kerran on ei kertaakaan) sanoi saksalainen.
Joten onnistuiko hallitus silloin? [ei vastausta]. Kasvoiko tyytymättömyys hallitusta kohtaan silloin? KASVOI! Kansa siis arvioi hallitusta vain ja ainoastaan sen perusteella miten hyvin heillä menee; no propagandalla tähänkin voidaan vaikuttaa mutta pääpiirteissään näin. Hallituksen teoista kansa ei tiedä, ja niiden seurauksista ei tiedä edes hallitus itse.
Joissain maissa kansalaiset voivat verrata omaa hallintoaan naapuriin. Suomessa on pitkään verrattu ruotsiin, mutta nykyään ruotsiin ei muuteta enää työnperässä. Ruotsi on valinnut erillaisia linjauksia jättäytymällä pois eurosta ja sallimalla rajattoman maahanmuuton, niin vertailu on tehty hankalammaksi. Eikä media halua tuoda asiaa esiin. Ruotsin valinta jättäytyä euron ulkopuolelle ja säilyttää taloudellinen itsenäisyys antaisi vieläkin synkemmän kuvan nykyisen hallinnon tasosta, joten poliitikot välttevät sitä.
Suomi on maantieteellisestikin hieman erossa samankokoluokan euromaista (Irlanti, Kreikka, Portugali, Slovakia). Harva suomalainen on myöskään asunut muualla, joten vertailu ylipäätään mihinkään muuhun maahan on mahdotonta.
Eli loppujen lopuksi tyytyväisyyden hallitukseen ratkaisee oma tilanne. Talouskriisin johdosta tyytyväisyys on jo laskenut, ja koska kriisi ei tunnu ratkeavan, tyytyväisyys tulee vielä laskemaan paljon. Voi olla että se avaa mahdollisuuden myös Muutokselle!
Jep!
Todella hyvä kirjoitus. Olen aina ihmetellyt ihmisille ihan ääneen sitä, että missä demokratiassa joku määrää mitä nappia painat ja jos et paina saat pakkolomaa 6 vkoa silloin kun ovat, niin puolustaneet suomen demokraattisuutta.
T: äänestäjä
Hyvä, Jiri. Liity meihin, pääset räjäyttelemään oikeasti juttuja.
Suomen vallankumousarmeija suorittaa ensi vuonna verisiä terrori-iskuja riistokapitalismia vastaan.
Markku: "Edustuksellinen demokratia on kaikkein vähiten huono malli"
Et perustele tätä väitettä mitenkään - itseasiassa sitä on sangen hankala perustella koska eri hallintomuotoja ei ole helppoa vertailla. Keronen on kuitenkin kirjoittanut tätä aihetta sivuavan kirjoituksen, jossa kertoo suorasta demokratiasta. Mitään siinä esitettyjä väitteitä ei voida katsoa sinun kirjoituksesi kumonneen.
"Ryhmäkuri ja hallituksen pelisäännöt" ovat minustakin järjettömiä. On ajanhaaskausta edes yrittää muuttaa nykyistä monilta osin kankeaa järjestelmää melkein minkään puolueen listoilla, koska se ei yksinkertaisesti käy puolueelle. Koulutusjärjestelmän uusiminen, armeijan kululeikkaus tai vaikkapa terveydenhuoltopalveluihin satsaaminen eivät tule kysymykseenkään, vaikka kunnolla budjetoimalla ja pitkällä tähtäimellä saisikin hyvin positiivisia muutoksia aikaan. Mainittu "pitkä tähtäin" on yksi ongelmista - kun kausi eduskunnassa kestää vain neljä vuotta ei kansanedustaja ole keräämässä hyvän päätöksensä hedelmiä, eikä missään ole tarjolla informaatiota kuka, miksi ja milloin ja miten vaikkapa eri lakimuutokset ovat vaikuttaneet.
Nämä ovat suuria epäkohtia. Jokaisen kansanedustajan mielipide perusteluineen, heidän äänestyspäätöksensä, vaikuttaminen yleensä ja läsnäolo eduskunnassa tulisi olla kaiken kansan saatavilla olevaa tietoa. Hyvä tapa toteuttaa tällainen järjestelmä olisi esimerkiksi Wikipedia-tyyppinen järjestelmä, jonne sanomiset ja konkreettiset teot kirjataan ylös. Ennen sitä pitäisi tosin valjastaa yliopistojen (ja muiden koulujen?) asiantuntijat ottamaan selvää ja tilastoimaan miten, minne ja miksi lakimuutokset ja muut vaikuttavat.
Puoluejärjestelmä on järjetön. En näe mitään syytä olla siirtymättä suoriin henkilövaaleihin ilman turhanpäiväisiä tukia - YLEn velvollisuuteen kuuluisi tiedottaa kaikista kansanedustajaehdokkaista tasaväkisesti näyttöä eduskuntavaalien alla erilaisten keskusteluohjelmien, mahdollisten pikkumainosten ja esittelyjen muodossa. Miksi ei?
Lähetä kommentti