torstai 23. syyskuuta 2010

Kaikille Suomessa työskenteleville on maksettava suomalaista palkkaa

Muutos 2011 vaatii, että ulkomaalaisille työntekijöille on maksettava Suomessa samantasoista palkkaa kuin suomalaisille. Halpatyövoiman tuonti ulkomailta on moraalisesti tuomittavaa ja ekologisesti haitallista. Halpatyövoimapolitiikka polkee kotimaisen työvoiman palkkaa ja oikeuksia, ja se on epäoikeudenmukaista ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan.

EY-tuomioistuinten vuonna 2007 tekemä Laval-ratkaisu on yksi merkittävimmistä halpatyövoimaan liittyvistä ratkaisuista koko EU:n alueella. Latvialainen rakennusfirma Laval tuli Ruotsin Växholmiin rakentamaan koulua. Yritys tahtoi maksaa työntekijöilleen Latvian palkkaa, joka on huomattavasti pienempi kuin normaali ruotsalainen palkka. Ruotsalaiset ammattiyhdistykset kuitenkin vaativat, että Laval kunnioittaisi ruotsalaisten tekemiä sopimuksia ja käytäntöjä sekä maksaisi työntekijöilleen normaalia ruotsalaistasoista palkkaa. Laval ei suostunut tähän, joten ruotsalaiset ammattiyhdistykset yrittivät painostaa Lavalia maksamaan ruotsalaisen tason palkkaa laillisin painostuskeinoin, kuten suluilla.

Laval vei asian EY-tuomioistuimille. EY-tuomioistuimet katsoivat päätöksessään, että vaikka lakko-oikeus, oikeus sulkuihin ja muut vastaavat eivät kuulu EU:n toimivaltaan, EU:n periaatteet voivat ajaa niiden yli. EY-tuomioistuinten tuomion mukaan Ruotsin ammattiyhdistykset toimivat väärin vaatiessaan Lavalia maksamaan latvialaisille työntekijöille samaa palkkaa kuin ruotsalaisille. Eurooppa-oikeudessa EY-tuomioistuimen ratkaisuilla on sitovaa juridista merkitystä ja Lissabonin sopimuksen tultua voimaan näiden ratkaisujen juridinen painoarvo on ainoastaan kasvanut. Laval-tapaus on hyvin tärkeä kaikkien EU-maiden työntekijöiden elämään vaikuttava ratkaisu.

Jos ulkomaalaiselle työvoimalle ei pidä maksaa saman tasoista palkkaa kuin suomalaiselle työvoimalle, tulee tämä väistämättä polkemaan suomalaisen työntekijän palkkaa ja asemaa. Jos suomalainen ei suostu työskentelemään yhtä matalalla palkalla kuin esimerkiksi virolainen, ei suomalainen saa töitä, koska yritykselle on helppoa ja edullista tuoda maahan halpatyövoimaa. Yritykselle on kannattavampaa palkata halpatyövoimaa esimerkiksi entisistä itäblokin maista kuin maksaa suomalaiselle työehtosopimusten mukaista palkkaa. Halpatyövoimapolitiikka pakottaa suomalaisen laskemaan palkkojaan, mikäli hän ylipäätään tahtoo töitä. Elämiskustannukset ovat Suomessa paljon korkeammat kuin monessa muussa EU-maassa, joten halvemmalla palkalla työskentely ei ole kaikille edes teoriassa mahdollista. Halpatyövoimapolitiikka tarkoittaa suoraan myös kotimaisen työttömyyden kasvua.

Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on ympäristönkin kannalta haitallista. Planeetan kannalta on sitä parempi, mitä vähemmän ihmiset matkustavat turhaan ja käyttävät polttoaineita esimerkiksi lentämiseen. Jos maassa on jo ihmisiä, jotka voivat tehdä tietyn työn, on ekologisesti mieletöntä tuoda ihmisiä tuhansien kilometrien päästä tekemään tämä sama työ vain sen takia, että yritys saisi nipistettyä palkkakuluistaan.

Huonomman palkan maksaminen ulkomaalaiselle samasta työstä on myös moraalisesti väärin. Laval-päätöksen seuraukset ja nykyinen halpatyövoimapolitiikka tarkoittavat käytännössä sitä, että virolaiselle voidaan maksaa suomalaista huonompaa palkkaa sen vuoksi, että hän on virolainen. Rasismi tarkoittaa etnisyydestä tai syntyperästä liittyvää syrjivää tai huonompaa kohtelua. Se, että kaksi ihmistä saavat samassa maassa samasta työstä täysin erilaista palkkaa sen vuoksi, että he ovat kotoisin eri maista, on rasismia sanan varsinaisessa merkityksessä. Halpatyövoimapolitiikassa on kyse valtiollisen ja ylikansallisen tason järjestelmällisestä etnisestä sorrosta. Onkin ymmärrettävä, että kun poliitikot puhuvat työvoimapulasta, he usein tarkoittavat halpatyövoimapulaa.

Laval-päätös on mitätöitävä ja Suomen on valtiona pyrittävä toimimaan määrätietoisesti halpatyövoimapolitiikkaa vastaan. Ammattiyhdistyksien ja muiden toimijoiden mahdollisuudet ajaa työntekijöiden etua on varmistettava, ja EU:n puuttuminen kansalaisten palkkoihin tai laillisiin protestointioikeuksiin on pidettävä aisoissa. Suomessa työskenteleville ihmisille on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa riippumatta heidän etnisyydestään, syntyperästään tai kansalaisuudestaan. Sitä vaatii niin kansainvälinen oikeudenmukaisuus kuin suomalaistenkin etu.

13 kommenttia:

WITHOUT TIME AND SPACE IS THE HEART OF IDENTITY kirjoitti...

oon tässä pari päivää ajatellut että marraskuun kolumnin aihe mulla tulee olemaan maasta/maahanmuutto, ja ohimennen tulin ajatelleeksi, että vois olla kiva viitata sun kirjottamaas materiaaliin. kiitti et teit sen helpoks.

Anonyymi kirjoitti...

Suomen työehtosopimusten yleissitovuuslaki on kartellilaki: jos isot ammattiliitto ja työnantajajärjestö tekevät sopimuksen, pienet eivät saa solmia omiaan vaan joutuvat noudattamaan sitä isoa sopimusta.

Tämä on törkeä sopimusvapauden rikkomus, joka loukkaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja siten estää suostuvaisia aikuisia työllistymästä.

Lisäksi meillä on lakeja, jotka rajoittavat oikeuttani solmia työsopimuksia, joissa sitoutuisin tekemään töitä lakkoilun sijaan ja näin minulle kannattaisi maksaa korkeampaa palkkaa.

Monin eri laein saadaan ammattiliitoille sellainen kartellivoima, jota vapaassa markkinataloudessa ei olisi ja johon kilpailuvirasto muutenkin puuttuisi, jos työmarkkinoita ei olisi erikseen rajattu sen toimialan ulkopuolelle.

Eräs yritys lupasi työntekijöilleen ylimääräistä rahaa, jos eivät tee laittomia lakkoja. Tekivät kuitenkin ja nyt vaativat korkeimmassa oikeudessa sitä ylimääräistä bonusta kuitenkin väittäen, että työnantajalla ei ole oikeutta luvata ylimääräistä rahaa tuollaisin ehdoin.

Suostuvaisten aikuisten pitäisi saada työllistyä haluaminsa ehdoin. Tällöin suomalaisten ja ulkomaalaisten työllisyys putoaisi kovin alas, jos samalla tehtäisiin sosiaaliturvasta kannustavampi.

Anonyymi kirjoitti...

Luulin, että muutospuolue olisi ollut jonkun sortin oikeistopuolue tai edes jotenkin liberaali. Näytte olevan kuitenkin ihan samaa vasemmistoa kuin muutkin puolueet. On se kumma, että teitä jotkut kehtaavat haukkua oikein äärioikeistoksi. Se on sitten näköjään ihan sama, vaikka antaisin ääneni persuille.

"Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on ympäristönkin kannalta haitallista. Planeetan kannalta on sitä parempi, mitä vähemmän ihmiset matkustavat turhaan ja käyttävät polttoaineita esimerkiksi lentämiseen."

Onkos sitten muuten ympäristön kannalta jotenkin vähemmän haitallista maksaa suomalaiselle niin kovaa palkkaa, että se pääsee perheineen kesäisin lentämällä loikoilemaan halvan kustannuksen maihin?

Vuonna 2009 ulkomaille tehtiin 3,6 miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin ainakin kerran kohdemaassa. Esim, Espanjaan tehtiin 390 000 matkaa v.2009 aikana.

Jiri Keronen kirjoitti...

"Luulin, että muutospuolue olisi ollut jonkun sortin oikeistopuolue tai edes jotenkin liberaali. Näytte olevan kuitenkin ihan samaa vasemmistoa kuin muutkin puolueet."

Muutos ei ole vasemmistolainen eikä oikeistolainen puolue. Muutos 2011:n toiminnan periaate on Suomen kansalaisten etu. On Suomen kansalaisten edun mukaista, että Suomen kansalaiset saavat käyttää vapaasti oikeuksiaan oman tahtonsa ajamiseksi.

Laval-päätös tarkoittaa vapaiden kansalaisten vapaiden ekonomisten valintamahdollisuuksien, kuten esimerkiksi lakko-oikeuden, rajoittamista keinotekoisesti ylikansallisen järjestelmän periaatteiden nimissä. Laval-päätös on haitallinen Suomen kansalaisille, eikä se ole myöskään edistä vapaata taloutta, vaikka monet niin luulevat. Vapaassa taloudessa kansalaisilla on oikeus esimerkiksi perustaa työväenliike ja yhteistuumin käyttää vapauksiaan ja oikeuksiaan, mikäli jokin asia ei miellytä heitä. Kärjistettynä Laval-päätöstä voi verrata siihen, että ihmisiltä kiellettäisiin oikeus olla ostamatta jäätelöä, jos tuo jäätelö ei miellytä heitä.

"Onkos sitten muuten ympäristön kannalta jotenkin vähemmän haitallista maksaa suomalaiselle niin kovaa palkkaa, että se pääsee perheineen kesäisin lentämällä loikoilemaan halvan kustannuksen maihin?"

Suomen valtion tehtävänä ei ole päättää, mihin valtion kansalaiset rahansa käyttävät. Luonnollisesti olisi toivottavaa, että ihmiset pyrkisivät elämään ekologisesti, mutta Suomen valtion tehtävänä ei ole rajoittaa Suomen kansalaisten valinnanvapautta tämän saavuttamiseksi. Laval-päätös ja tämä esimerkkisi eivät ole vertailukelpoisia, sillä Laval-päätös rajoittaa oikeuksia ja aiheuttaa sen vuoksi ympäristölle kuormitusta, siinä missä esimerkissäsi ympäristölle voi aiheutua kuormitusta, jos kansalaiset päättävät käyttää vapauksiaan.

Anonyymi kirjoitti...

http://www.inclusivedemocracy.org/journal/vol6/vol6_no2_takis_beyond_market_economy_and_statist_planning.htm

Anonyymi kirjoitti...

mä luulin et muutos2011 ajaa suomalaisten etua.

TP kirjoitti...

Kiitos Jiri ihan pätevistä vastauksista. Kirjoitin tuonne "Poliittinen muutos - muutos tietoisuudessa" aiemmin muutaman kyssärin ja tähän aiheeseen tuon kolmannen kommentin. Käytän jatkossa nimimerkkiä TP, jos tulen tänne jotakin kirjoittelemaan, ettei tule sekaannuksia.

Suomessa ei valittevasti ole mahdollista enää kovinkaan pitkään
pitää yllä elintasoa, johonka olemme tottuneet. Teollisuus laittaa kovalla vauhdilla tehtaita pakettiin ja muuttaa maihin, joissa on mahdollista pärjätä kilpailussa muiden toimijoiden kanssa. Tämä ei ole suomalaisten edun mukaista, ja työnteon kustannusten nousu pitkällä aikavälillä ei todellakaan ole suomalaisten edun mukaista, koska teollisuus katoaa ja samalla ne sitten työpaikat. Teollisuus joka täältä nyt onnistutaan karkottamaan ei ole tulossa tänne enää takaisin. Tekohengitystähän voidaan esim. telakkateollisuudelle antaa, mutta samalla nämä tuet ovat pois muulta teollisuudelta, eikä maa pääse kehittymään tasaisesti järkevällä tavalla. Olemme kilpailussa muita maita vastaan ja näyttää pahasti siltä, että tämän kilpailun me tulemme häviämään.
Kustannuksia on saatava alaspäin. Tällä hetkellä niitä joudutaan ottamaan alaspäin tuomalla halvempaa työvoimaa ulkomailta. Eihän se tietenkään reilua ole! Itse olen ainakin tähän asti pystynyt työllistämään pelkästään suomalaisia ja ihan kunnollisilla palkoilla, mutta lähitulevaisuudessa en enää usko tähän pystyväni. Vaihtoehdot ovat rajalliset, eikä niistä muista vaihtoehdoita tässä sen enempää.
Palkan sivukuihin kuuluvat, työttömyysvakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutus, tapaturmavakuutus, Sotu ja Tyel. Sivukuluiksi pitää lukea myös sairaspoissaolot, lomat ja pekkaspäivät. Edellä listaamani asiat ovat kustannuksia jotka vaikuttavat tähän työntekijän käteen jäävään osuuteen, ja joita pitäisi täällä saada alemmas, jos kerran työntekijöiden palkkoja ei saada joustamaan alaspäin.
Kuitenkin esim. Tyel-maksu tulee nykyisten laskelmien mukaan nousemaan nykyisestä 21% lähes 27% 2020-luvun puoliväliin mennessä. On paljon muitakin kustannuksia, joita pitäisi kilpailukyvyn säilyttämiseksi saada alas, mutta nämä siis nyt vain työntekijän osalta.

Jousto alaspäin tulee tapahtumaan jostakin kohtaa väkisin, ja toivottavasti meillä on Suomessa vielä vientiteollisuutta jäljellä ennen kuin tämä tapahtuu. Monissa Suomeen verrattavissa maissa ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta on yli 50 prosenttia ja viime vuosina viennin osuus meillä on supistunut alle 40 prosentin ja kauppataseen vahva ylijäämä on alkanut pienentyä. Jo pidemmällä aikavälillä ulkomaisten investointien aste on Suomessa laskenut lähes kaikilla toimialoilla. Kiinteiden investointien osuus Suomen bruttokansantuotteesta on OECD-maiden matalimpia.

Mitkä ovat oikeat tavat pitää työnteko ja työllistäminen kannattavana Suomessa? Ja millä saadaan ulkomaisten (sekä tietysti kotimaisten) investointien määrät
nousuun? Pääomaveroasteen korotuksellako? :)

Osku R kirjoitti...

Ulkomaisen työvoiman kilpailu kotimaisen työvoiman kanssa aiheuttaa tietenkin joillekkin suomalaisille työttömyyttä, tai tarpeen kilpailla alemmalla hinnalla. Koska suomessa on kartellisoidut työmarkinat, niin jos suomalaisella ei ole mahdollisuutta alentaa omaa palkkatasoaan, jää hän työttömäksi, ja hänen on etsittävä muuta työtä.

Ulkomainen halpatyövoima aiheuttaa kuitenkin myös positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Ensimmäisenä halpa työvoima alentaa tuottamansa tuotteen tuotantokustannuksia, jolloin yleinen hintataso tuotteella laskee. Koska tuotteeseen käytetään vähemmän rahaa, jää rahaa käytettäväksi muihin tuotteisiin enemmän. Tämä kasvava kysyntä muille tuotteille luo puolestaan uusia työpaikkoja, joille vanhoista työpaikoista pois jääneet voivat työllistyä. Ulkomaalaisen "halpa"työvoiman vaikutus yhteiskuntaan on siis tältä osin positiivinen. Voidaan ajatella myös, että jokin uusi tehokas tuotantokone tehostaisi tuotanto ja tekisi osan työpaikoista tarpeettomaksi. Tämä ei ole kuitenkaan aiheuttanut pysyvää työttömyyttä, vaan kasvanutta elintasoa.

Nykyinen massatyöttömyys ei ole seurausta koneista tai halpatuotteista, vaan työvoiman ja tuotannon kartellisoitumisesta yhdessä korkean verotuksen ja byrokratian kanssa. Vahvat ammattiliitot koittavat nostaa omien jäsentensä palkkaa rajoittamalla alalle pääsyä(mm. minimipalkat palvelualalla tai toimintalisenssit taksialalla). Yritykset taas koittavat esttää kilpailijoiden pääsyn alalle lobbaamalla lisenssi ja byrokraatiavaatimuksia pienille kilpailijoilleen.(Varsinkin Yhdysvalloissa mm. rautatiet onnistuivat saamaan liittovaltion ylläpitämään kartellia "kuluttajan edun" nimissä)

Ulkomaisella halpatyövoimalla voi tietenkin olla muita haittoja, kuten sosiaalijärjestelmän kuormitus, mutta se on sitten asia erikseen.

Kaiken kaikkeaan halpatyövoimasta riippumatta Länsimaiden on laskettava omaa palkkatasoaan ja elintasoaan, koska on rahoittanut omasta kulutuksestaan jatkuvasti suuremman osan aasialaisella lainarahalla ja totantopääomaa kuluttamalla, joiden loppuminen on väistämättä edessä. Mitä kovemmin valtiovalta koittaa roikkua kiinni vanhoissa järjestelmissä, sitä tuskallisempi muutos tulee olemaan.

Suosittelen lukaisemaan Henry Hazzlittin "Economics in One Lesson", joka oli itselleni varsin avartava:
http://www.fee.org/pdf/books/Economics_in_one_lesson.pdf
tai
http://thepiratebay.org/search/economics%20in%20one%20lesson/
tai
http://www.saigontre.com/FDFiles/economics-in-one-lesson.pdf

Toinen kehuttu kirja on Jim Coxin suomennettu "Ytimekäs opas talouteen" http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/opas/ , mutta Hazzlittin kirja on siitä hyvä, että se noudattaa Bastiatin periaatetta ottaa huomioon talouden päätösten näkyvät ja näkymättömät seuraukset.

Anonyymi kirjoitti...

"Mitkä ovat oikeat tavat pitää työnteko ja työllistäminen kannattavana Suomessa?" pitämällä nykyinen mainiosti toimiva järjestelmä käytössä, jossa globaalieliitti päättää, miten toimintaa pyöritetään, propagannan ja talouden keinoin.
Mikäli mieli ei ole avoinna, ei voi nähdä metsää puilta missään aiheessa, ihankuin ongelma olisi jokin työttömyys, se on syy ongelmasta.
Toivon tällä hetkellä, että kansa heräisi horroksesta todellisuuteen, "ennenkuin se on liian myöhäistä".
Pohjois-Amerikan liitto pystyyn, Afrikka on jo mukavasti hallussa, Kiina toimii jo niinkuin pitääkin, Lähi-Idässä ne perhana huolii pitää omat maansa hallussaan, Eurooppa on osin jo toimiva ja EU pitää huolen, että globaalihallinto tulee sitten nopeasti käyttöön, kunhan saadaan iso romahdus fiat-rahan avulla.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoinen kirjoitus tärkeästä asiasta. Itse en Laval tapausta tunne mutta olettaisin että kyseessä on ollut joku kilpailutettu rakennustyömaa tai vastaava jonka tekeminen on annettu ulkomaiselle firmalle. Ja tämä firma on tuonut työntekijänsä ulkomailta sen maan työehtosopimuksin ja päivärahoin (jos siellä on sellaisia).

Mutta jos yritys olisi ollut omasta maasta niin olisiko sen silloin pitänyt käyttää oman maansa työehtosopimuksia tuodessaan ulkomaisia työntekijöitä. Vai tehtäisiinkö ja kierrettäisiinkö tätä käyttämällä ulkomaisia aliurakoitsijoita. Voiko esim. yhden miehen firma toimia osana rakennustyömaata aliurakoitsijana.
Jos tälläinen malli tulee yleistymään suomessa niin voivat suurin osa suomalaisista pienyrittäjistä sanoa sillä vähällekin sosiaaliturvalle ja kannattavuudelle hyvästit.
Itse kannatan pienyrittäjyyttä ja vapauttaisin joitain töitä yrittäjyyden pariin kuten esim. metsäkoneenkuljettajan työt (siis työpanos, ei konepanosta). Tätä ei voi tehdä yrittäjänä vaan pitää olla työsuhteessa. Toisaalta vapauttaminen saattaisi tuoda alipalkattuja aliurakoitsijoita työsuhteisten tilalle huonoin sosiaalieduin (minimi YEL:llä olevia joilla on minimi sairaspäiväraha ja huono eläke tulevaisuudessa). Kuitenkin tämänlainen malli toisi ilmisille lisää valinnanvapautta tehdä sitä mitä haluaa ja sillä hinnalla minkä työpanoksestaan haluaa. Tosin pien yrittäjien sosiaaliturva on ongelma. Valitettavasti aina suuryritykset (esim. metsäteollisuus) taitaisivat ajaa nämätkin henkilöt ahtaalle ja kannattavuusrajan alapuolelle ja periaatteessa minimipalkkaisiksi.

Kommentit kirjoitukseen ovat olleet aika jyrkkäsävytteisiä. Itse tmi -yrittäjä pienellä liikevaihdolla ymmärrän näitä kommentteja mutta silti pidän enemmän Kerosen kannasta. Perusteluina ihan se että jos ulkomaalaiset yritykset saavat ruveta tarjoamaan huomattavasti huonommin palkoin ja työehtosopimuksen esim. palveluja niin ne tulevat myös jossain vaiheessa myö kilpailemaan kanssasi ja viemään työt mahdollisesti minultakin. Toimin metsuriyrittäjänä ja onhan noita ulkomaalaisia jossain jo vähän ollut.
Toisena suurena ongelmana näen pienyrittäjän kannalta nämä 8 E/päivä pakkotyöllistetyt ihmiset kuten Siikaisten kunta taitaa nyt vähän kokeilla. Aikoinaan hyvänä ideana ehkäistä syrjäytymistä on tästä tulla tapa pitää ihminen lähes "halpaorjana" joissakin paikoissa ja yrityksessä (eikä vähäisimpänä terveydenhuoltoalan yksityiset hoitokodit tai kunnat). Nämäkin vievät pienyrittäjiltä ja kunnon työntekijöiltä (jotka haluavat työstään normaalin palkan) töitä ja elannonmahdollisuuden. Kun ei ole töitä niin rupea tekemään samaa työtä työkkärissä 8 E päivä (vai onko se 9 E jo).

Ja yhdyn myös muihin kommentoihin siinä asiassa että työntekijät palkkauksen riskit ja sosiaalikulut ovat tämän hetken Suomessa liian suuret. Jos pienyritys palkkaa työntekijän ja tämä rupeaa sairastelemaan paljon voi tämän työntekijät palkkaus pahimmassa tapauksessa ajaa yritykset nurin. Se on suuri ongelma pienyrittäjille. Ehkä suomalainen järjestelmä tarvitsisi muokkausta että vain työstä maksettaisiin palkkaa ja työnantajan sivukuluja ja hallitsettomia sivukuluja (työntekijöiden sairauskulut seuraamuksineen) siirrettäisiin valtion vastuulle tai riskienhallinta paranisi että yrittäjät uskaltaisivat palkata työntekijöitä. OPM

J kirjoitti...

Tässä kun asiaan liittyy suomalainen työttömyys, voin kysyä: kannattaako vai vastustaako Muutos perustuloa?

Anonyymi kirjoitti...

Pienenä selkeytyksenä Laval -päätökseen: Ruotsissa toisin kuin Suomessa ei ole yleispäteviä työehtosopimuksia, jonka perusteella kyseisessä tapauksessa voitiin katsoa samasta työstä maksettavan eritasoista palkkaa.

Ja eiköhän loppupeleissä ole niin pk-yrittäjän kuin palkansaajankin etu, että palkkoja ei poljeta, jotta ostovoima kotimaan markkinoilla pysyy. Palkansaajat kuitenkin kuluttavat suurimman osan palkastaan kotimarkkinoilla, kun taas osakeyhtiöistä rahat valuvat ulkomaalaisille sijoittajille.

Suomessa asuminen kasvukeskuksissa on erittäin kallista. Myös Suomalainen ruokakori on maailman kalleimpia. Tällöin palkankin täytyy olla suhteessa hyvä, jotta työnteosta jäisi käteen muutakin kuin känsät.

TP kirjoitti...

Meinaatko, että alihankitaketju se vaan porskuttaa, kun teollisuuden isojen toimijoiden tuotanto nostaa kytkintä? On kuule pelkkää kurjuutta jaossa. Kuinkas monta palvelualan työpaikkaa yksi teollisuuden työpaikka synnyttääkään? No, se on enemmän kuin kaksi. Sama kaava toimii ikävä kyllä toiseenkin suuntaan. Jos rahaa Suomeen ei tule viennistä, niin sitten sitä tulee velkaantumalla. Suomalaisten velkataakka onkin jo kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa (-02-09). Kotitalouksien velkaantuminen on vedetty aivan tappiin, eikä pieniä palvelualojen yrityksiä saada pysymään pystyssä ihan pelkillä työttömyyskorvauksilla. Ja ne työttömyyskorvauksetkin pitäisi jotenkin kyetä maksamaan. Homma ei tule kovin pitkään pyörimään sillä, että sinä leikkaat minun tukan ja minä leikkaan sinun tukan. Valtion velkaantuminenkin on tullut tiensä päähän. Joka neljäs valtion käyttämä euro on velkaa. Kannattaa lukea VM:n raportti Julkinen talous tienhaarassa. Siitä on tulossa päivitty versio, mutta helmikuun paperi näyttää hyvin suuntaa.

Joskus muinoin, eli markka-aikaan, nämä ongelmat saatiin siirretyksi tuonnemmaksi devalvoinneilla, mutta tämähän ei ole enää mahdollista. Nyt me joudumme menemään tämän mankelin läpi ihan oikeasti.